Energian kulutuksen hillitsemisen tärkeyttä juuri nyt ei voikaan liikaa korostaa. Mutta missä menee raja? Ihan kaikkiin omatoimisiin säästötoimenpiteisiin ei kannata tarttua suin päin niiden sivuvaikutuksia ymmärtämättä. Huomaathan, että liiallinen ja väärissä paikoissa säästäminen saattaa aiheuttaa riskejä niin asumisterveydelle kuin kiinteistön rakenteillekin. Pidä siis maltti mukana ja huomioi energian säästötalkoissa alta löytyvät asiat.
Säilytä maltti huonelämpötilan laskemisessa
Asuintilojen huonelämpötilan säätäminen on asia, jolla asukas voi säästää energiaa eniten ja kiinteistön lämmitysmuodosta riippumatta. Kun huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, merkitsee se noin 5 prosentin säästöä lämmitykseen käytetyssä energiassa.
Liiallisella huonelämpötilan laskemisella saattaa kuitenkin olla myös ei-toivottuja vaikutuksia: talven pahimmilla pakkaskeleillä vesiputket saattavat jäätyä tai maanvaraisesti perustetun kiinteistön betonipohjalaattaan saattaa tulla halkeamia. Pahimmassa tapauksessa ajattelemattoman säästön seurauksena saattaa olla ilmojen uudelleen lämmetessä vesivahinko ja sen myötä kallis korjausremontti.
Yleisesti suositeltavat energiapihimmät sisätilojen lämpötilat ovat:
• oleskelutilat 20–21 °C
• makuuhuoneet 18–20 °C
• tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C
• varastot 12 °C
• autotallit 5 °C
Pidä märkätilojen lattialämmitys päällä, muttei liialla lämmöllä
Kosteiden tilojen kuten kylpyhuoneiden lattialämmitystä ei kannata napsauttaa kokonaan nollille energian säästämisen nimissä. Lattialämmitys kun on monessa kylppärissä ainoa lämmitysmuoto, ja sillä on oma roolinsa tilan kuivattajana ja siten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisijänä.
Energiansäästötalkoiden aikana ei lattialämmitystä kannata ajatella niin sanottuna mukavuuslämmityksenä, vaan sen tarkoitus on varmistaa märkätilan tarpeenmukainen kuivuminen mm. suihkun jälkeen. Lattian lämmityksen oikeasta tasosta voi varmistua paljain jaloin astellen: kun lattiapinta tuntuu haalealta muttei varsinaisesti lämpimältä tai kuumalta, on lämmityksen taso mallillaan.
Kylpyhuoneen kuivumista kannattaa nopeuttaa myös vetämällä näkyvät lätäköt lattialastalla viemäriin suihkuttelun jälkeen. Jos veden jättää kuivumaan pinnoilta yksikseen, se kuluttaa enemmän energiaa.
Aseta lämminvesivaraajan termostaattiin vähintään lukema 55 °C
Lämmin käyttövesi on yksi merkittävimmistä asumisen energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Toisin sanoen se on siis kohde, jossa voidaan saavuttaa myös tuntuvia säästöjä. Hanoista ja suihkusta virtaavan lämpimän veden lämpötilaa ei kuitenkaan kannata hivuttaa liian alas, sillä tietyn rajan alapuolella lymyää terveysriski: vedessä elävät mikrobit ja niistä tunnetuimpina legionellabakteerit. Jos lämpimän käyttöveden lämpötila on alle 55 astetta, saattaa taudinaiheuttajat päästä lisääntymään vedessä, levitä suihkun yhteydessä ilmaan ja sitä kautta ihmisen elimistöön.
Terveysturvallinen asteluku lämpimälle käyttövedelle on siis noin 55–60. Jos huoneiston lämminvesivaraajassa ei ole asteikkoa, voi käyttöveden lämpötilaa laskea vähitellen ja mitata vedestä maksimilukemat esimerkiksi kattilaa ja perinteistä lämpömittaria käyttämällä.
Pidä korvausilmaventtiilit avoimina
Myös ilmanvaihto on asia, jossa energiansäästötoimiin ei kannata rynnätä suin päin tekojensa kokonaisvaikutuksia ymmärtämättä. Asunnon/kiinteistön liiallisella ja summanmutikassa tehdyllä tiivistämisellä ja tilkitsemisellä kun voidaan pahimmassa tapauksessa saada aikaan myös sisäilmahaittoja sekä vaurioita kiinteistön rakenteisiin. Riskien välttämisessä on olennaista ymmärtää oman kotinsa rakennustekniikkaa sekä ilmanvaihdon tärkeää roolia kokonaisuudessa.
Huomioi ilmanvaihdossa/tiivistämisessä ainakin nämä:
- Kun ilmavuotoja paikataan, täytyy huolehtia, että ilmanvaihto on jatkossakin riittävä.
- Jos et ole täysin varma, mitä olet tekemässä, kysy asiaan apua ammattilaiselta.
- Älä sulje/peitä seinästä tai esimerkiksi ikkunan karmeista löytyviä korvausilmaventtiilejä.
- Älä sammuta koneellista ilmanvaihtoa koskaan kokonaan.
- Pidä huolta, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii ja sitä huolletaan säännöllisesti. Taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmien huolto kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.
- Jos oven tai ikkunankarmien lähellä tuntuu selvää vetoa, on vika useimmiten hapertuneissa tai muuten viallisissa tiivisteissä. Varmistu siis tiivisteiden kunnosta ja ota tarvittaessa yhteyttä kiinteistöhuoltoon. Huomaa, että tietyissä talotyypeissä (esim. vanhat rintamamiestalot) ikkunanpokien kuuluukin päästää läpi korvausilmaa, eli niitä ei saa tiivistää kokonaan.
Jos kaipaat lisätietoa tai apua energiansäästöasioissa, ota yhteyttä paikalliseen yksikköömme.
Kurkkaa tästä energiansäästövinkkimme!
