Väestönsuojilla on yksi tehtävä: suojata ihmisiä poikkeusolojen tilanteissa. Muun muassa säteilyä ja myrkyllisiä aineita vastaan tarkoitetut tilat on aina saatava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa.
Kotikatu on taloyhtiöiden huoltokumppani, joka tekee asumisesta viihtyisää ja turvallista. Yksi osa ennakoivaa huoltoa on väestönsuojien tarkastukset. Kotikadun operatiivisen johtajan Vesa Koljosen mukaan kaikkein huomionarvoisin väestönsuojiin liittyvä asia on se, että tila on saatava käyttökuntoon kolmen vuorokauden kuluessa viranomaisten käskystä.
– Aika on säädetty laissa ja se pitää sisällään tilan tyhjentämisen lisäksi myös kaikkien tilan tekniikkaan liittyvien laitteiden ja varusteiden käyttöönottamisen. Kiinteistön väestönsuojan on mahdollistettava 3-4 vuorokauden yhtäjaksoinen ”asuminen”, mikä tarkoittaa sitä, että suojaan on käyttöönoton yhteydessä järjestettävä muun muassa käymälä, sanoo Vesa.
Tavallisesti taloyhtiön kellarissa sijaitsevia väestönsuojatiloja käytetään normaalioloissa kerhohuoneina, kuntosaleina tai yleisinä varastoina.
– Asukkaiden on hyvä suunnitella ennakkoon, mihin väestönsuojasta poistettavat tavarat voidaan siirtää tarpeen vaatiessa. Voidaan sopia, että lähtökohtaisesti kukin asukas vie omat tavarat omaan huoneistoonsa. Lisäksi jos tilaan on toteutettu erilaisia rakenteita, niiden ei pidä olla liian raskaita ja työläitä poistettavia. Hyvä yleissääntö on, että puolet väestönsuojan lattia-alasta tulisi olla aina vapaana tavaroista yllättävää suojautumistarvetta varten, Vesa lisää.
Tiivisteet yleisin korjausaihe
Taloyhtiöissä ollaan yleensä hyvin perillä väestönsuojia koskevista säädöksistä ja ohjeista. Vastaan on vuosien varrella on tullut kuitenkin myös ei-toivottuja yllätyksiä ja tilanteita.
– Huono esimerkki tilojen käytöstä on esimerkiksi se, että siellä on säilytetty vanhoja maaleja, öljyjä tai muita kemikaaleja ja ne ovat päässeet vuotamaan. Jos tuollainen tilanne pitkittyy ja aineet imeytyvät betoniin, saattaa siivoaminen olla kiireessä ja tosipaikan tullessa hankalampi homma, Vesa varoittaa.
Väestönsuojien tiiveyskoe tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden välein: toimenpiteessä tarkistetaan tilan ilmavaihtokoneiden sekä muun muassa ovien tiivisteiden toiminta. Suojien yleisin korjausaihe liittyykin juuri ilmanvaihtoon.
– Hengitysilma on suojaustilanteessa ensiarvoisen tärkeä juttu. Kaikkein tyypillisin korjattava asia on tiivisteet. Kumiosat hapertuvat ajan myötä ja vioittuvat muutenkin melko herkästi. Lisäksi suojien pakolliset varusteet, kuten joditabletit ja paristot vanhenevat ajan myötä ja ne pitää uusia säännöllisesti.
Väestönsuojalle hyvä nimetä hoitaja
Suosituksen mukaan väestönsuojalle kannattaa nimetä hoitaja, joka huolehtii tilan käyttöönotosta tarpeen vaatiessa – apunaan taloyhtiön muut asukkaat. Väestönsuojan hoitaja ja hänen varahenkilönsä voidaan taloyhtiössä valita esimerkiksi yhtiökokouksessa.
– Näiden henkilöiden toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi suojan laitteisiin ja niiden käyttöön tutustuminen sekä tarvikkeiden ylläpito. Erilaiset tarvikehankinnat hoituvat kätevästi Kotikadun kautta, Vesa lupaa.
Hoitajan tehtäviin kuuluu lisäksi suojasta tiedottaminen taloyhtiön asukkaille.
– Aiheeseen voi tutustua omatoimisesti esimerkiksi pelastuslaitosten verkkosivuilla ja myös alueiden palotarkastavat neuvovat asiassa. Lisäksi pelastusliitot järjestävät erityisiä väestönsuojan hoitajan kursseja. Kannattaa tutustua yhteisen turvallisuuden vuoksi, Vesa vinkkaa.
