Kotikatu laittaa kevätpihat kuntoon!

Posted on 26 maaliskuun, 2019 by - Ajankohtaista, Kevät, Kiinteistöhuolto pihalla, Pihan vihertyöt

Kotikatu kevät pihanhoito

Moikataan naapuria, viedään roskat, keinutaan kilpaa, kuivataan pyykit… Pihalle tullaan viihtymään, tekemään arkisia asioita ja sen odotetaan olevan hoidettu jokaisena vuodenaikana. Miten siitä pidetään huolta? Ja kuka sen tekee?

Työnjohtaja Tuomas Äärynen ja vihertyövastaava Lydia Palo pitävät huolta monien suomalaisten pihoista. He työskentelevät Kotikatu Espoon Viherpalveluissa, joka tarjoaa asiakkailleen apua viheralueiden hoidossa ja kunnostuksissa; kesäkukkaistutuksissa, vuosihoidossa sekä leikkikenttien turvallisuustarkastuksissa.

”Osana kiinteistöpalvelua toimiva puutarhureista koostuva viherpalveluiden tiimi alkaa olla yhä yleisempi. Kiinteistöhuollon ja puutarhureiden yhteistyö tuottaa tulosta, lisää asiantuntevuutta sekä kasvattaa paikallistuntemusta”, Äärynen kertoo.

Osana pihan elämää

Äärynen ja Palo viettävät suurimman osan työajastaan asunto-osakeyhtiöiden pihoilla.

”Ylläpidämme viheralueita; lannoitamme kasveja, hoidamme perennat, puut ja pensaat. Istutamme kausikasveja sekä huolehdimme kiveyksistä ja kalusteista”, Lydia Palo kuvailee työtään.

”Viheralueiden hoidon ja kunnossapidon lisäksi leikkipaikkojen tarkastus, huolto, kunnossapito ja peruskunnostus kuuluvat toimenkuvaamme, lisää Tuomas Äärynen.

”Talvella niin kasvit kuin osittain leikkialueetkin ovat talviunessa. Mutta meidän tiimi hyppää silloin auran rattiin ja hoitaa pihojen lumityöt. Näin kevään koittaessa pääsemme taas vihertöiden kimppuun,” Äärynen tiivistää.

Nurmikko on suomalaisten pihojen suosikki

Mikä tekee pihasta viihtyisän? Kotikadun asiantuntijoilta kysyttäessä viihtyisyys rakentuu esimerkiksi pihan toimivuudesta sekä turvallisuudesta.

”Ensin kartoitetaan pihan toiminnallisuutta ja mitä tarpeita pihalle on. Vasta sitten aletaan pohtia sitä, mikä tekee pihasta viihtyisän – kuitenkin siten, että olennaiset elementit säilyvät, kertoo Lydia Palo ajatuksiaan.

”Koko pihan uudistaminen voi tulla kalliiksi eikä se aina ole tarpeenmukaistakaan. Kasveilla saa tehtyä uudistuksia ilman, että laitetaan piha kokonaan uusiksi. On tärkeää huomioida budjetissa myös pihan hoidon kustannukset.”

”Nurmikko on asukkaiden suosiossa. Iso viheriöivä nurmikko on kaikkien haaveissa, vaikka sitä pitää lannoittaa, kastella ja leikata. Se on työläin hoidettava, mutta silti suosittu”, Palo tietää.

”Viihtyisyys on tärkeä ominaisuus pihalle, mutta turvallisuus on lasten leikkien näkökulmasta tärkeintä. Jo kaavoitus voi ohjata, että asunto-osakeyhtiön pihoilla tulee olla leikkitoimintoja. Viihtyisyys tulee sitä kautta, että laitteet ovat oikeanlaisia, houkuttelevat leikkiin ja tukevat lapsen motorista kehitystä”, Äärynen sanoo.

Tilatako ammattilainen vai tehdäkö itse?

Myös kaupungeissa asuvat suomalaiset ovat hyvin luonnonläheisiä ja arvostavat todella paljon pientäkin kosketusta luontoon. Monet ovat ehkä asuneet lapsuutensa omakotitalossa tai viettävät kesiään mökillä sen pihaa hoitaen. Kaupunkilaisella ei välttämättä aika riitä yhteisen pihan hoitamiseen, ja tällöin asiantuntija tulee apuun kera tiedon ja taidon.

”Alalla tieto on lisääntynyt, ja jo 15 viime vuoden aikana osittain muuttunutkin”, yli kymmenen vuotta puutarhurina toiminut Palo kertoo.

”Meillä on kiinteistöpihojen hoitoon ammattitaitoa ja kokemusta pitkältä ajalta. On hyvä muistaa, että hyvin hoidettu piha lisää myös kiinteistön arvoa”, Äärynen vinkkaa lopuksi.

Kaipaako taloyhtiösi piha kunnostusta tai päivitystä? Ota yhteyttä omaan huoltoyksikköösi, niin suunnitellaan yhdessä vehreän käytännöllinen kokonaisuus kevään kunniaksi!

Ruohonleikkurin äänettömyys on ympäristöystävällisyyttä

Posted on 5 kesäkuun, 2019 by - Ajankohtaista, Kesä, Kiinteistöhuolto pihalla, Vastuullisuus

Helsingin Arabian huoltoyksikkö toimii Kotikadun edelläkävijänä ympäristövastuullisessa kiinteistönhuollossa. Toimiviksi ja kustannustehokkaiksi todetut ratkaisut otetaan vaiheittain käyttöön muuallakin.

Hiilidioksidipäästöjä on saatu pienennettyä merkittävästi uusimalla kiinteistönhoidossa tarvittavia koneita. Ruohonleikkureiden, trimmereiden ja lehtipuhaltimien voimanlähteenä eivät enää ole polttomoottorit vaan sähköllä ladattavat akut. Sähkönhankinnan kriteeriksi on asetettu ympäristöystävällinen tuotantotapa. Kadutkin pestään Arabianrannassa testikäytössä olevalla akkukäyttöisellä kiinteistönhoitokoneella. ”Hommat hoituvat yhtä tehokkaasti kuin ennenkin, ja osin sähkölaitteet ovat jopa tehokkaampia kuin polttoainekäyttöiset koneet. Kyyti on tasaisempaa, tärinä vähäisempää, eikä bensan kanssa tarvitse enää läträtä”, yksikönpäällikkö Raine Hoikka kehuu.

Hiilineutraalia kiinteistöhuoltoa

Sähköiset työlaitteet ovat mukavan hiljaisia niin käyttäjien kuin ympäristönkin kannalta. ”Työntekijät ovat ottaneet uudet laitteet vastaan erittäin positiivisesti. Samoin asukkaat ovat kiitelleet, että nyt pihalla pystyy juttelemaan vaikka kiinteistönhoitaja tekee töitä, eikä tarvitse juosta meteliä karkuun.”

Käsityökaluissa on jo niin pontevat akut, että niillä voi työskennellä koko päivän ilman välilatauksia. Isommissa työkoneissa ja pakettiautoissa akkukapasiteetit eivät vielä riitä täysimittaiseen kiinteistönhoitoon. ”Vaikka olemmekin jo hiilineutraaleja Arabiassa, menee varmaan viitisen vuotta, ennen kuin voimme sielläkään siirtyä koko kaluston osalta päästöttömään teknologiaan järkevällä hinnalla”, Kotikadun hankinta- ja kalustojohtaja Timo Turkkinen arvioi. Arabian yksikköön on hankittu yksi täyssähkö- ja yksi hybridiauto. Diesel- sekä bensiiniautot on vaihdettu vähäpäästöisempiin.

Eteenpäin yksikkö kerrallaan

Kotikadulla on yhteensä viitisenkymmentä huoltoyksikköä Helsingistä Ouluun. Ajettavia työkoneita on yli 300 ja autoja yli 800. Käsityökoneiden kappalemäärä lasketaan tuhansissa.
”Kenenkään resurssit eivät riitä siihen, että tuon kokoinen konekanta uusittaisiin kertaheitolla sähkökäyttöiseksi. Kokeilemme ensin Arabiassa, miten työt hoituvat sähköisesti, ja lisäämme hiilineutraalien yksiköiden määrää vähitellen; ensi vuonna niitä on toivottavasti jo useampia”, Turkkinen hahmottelee.

Sähkökäyttöisiä käsityökaluja löytyy toki muistakin yksiköistä. Tänä päivänä niitä on arviolta 20 – 30 prosenttia yhtiön kaikista käsityökaluista ja lähivuosina osuus noussee yli 50 prosenttiin. Isoissa työkoneissa sähköistymistä jarruttaa vielä riittämättömän akkukapasiteetin ohella selvästi korkeampi hankintahinta, mutta kumpaankin seikkaan on luvassa parannusta.
Dieselmoottoritkin kehittyvät jatkuvasti vähäpäästöisemmiksi, uusiutuvia ja biopohjaisia polttoaineita – sekä kaasua – unohtamatta. Polttoaineteknologia ja siihen liittyvät ratkaisut vievät kokonaisuutta ympäristöystävällisempään suuntaan. Asetelma ei siis ole mustavalkoinen, vaan erilaisista vaihtoehdoista voi syntyä kestävin kokonaisuus ympäristön ja talouden kannalta.

”Arabia on testausyksikkömme, jonka kautta pääsemme katsomaan, paljonko hiilineutraalius vaikuttaa kustannuksiin. Kun olemme todennetusti järkevällä hintatasolla, pystymme monistamaan uuden toimintamallin muihinkin yksiköihin.”

Yhteisöllinen taloyhtiö on myös viihtyisä ja turvallinen

Posted on 29 lokakuun, 2019 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto pihalla, Turvallisuus

Sosiaalinen kanssakäyminen ja naapurien huomioiminen tukee paitsi taloyhtiöiden yleistä asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta myös asukkaiden hyvinvointia ja kiinteistön kunnossapitoa.

Yhteisöllisyys on tällä hetkellä vahvasti esillä asumiseen liittyvässä puheessa: erityisesti kaupunkilaiset kaipaavat nykyään myös moikkailu-tasoa syvällisempää ja merkityksellisempää kanssakäymistä. Myös Kotikadulla on huomattu yhteisöllisyyden trendi.

– Siitä puhutaan ja sitä selvästi kaivataan asukkaiden keskuudessa. Yhteisöllisyys on myös meille tärkeä arvo ja haluamme olla mukana tukemassa sen lisäämiseen tähtääviä hankkeita, Kotikadun aluejohtaja Petri Vainikainen sanoo.

Eräs esimerkki yhteisöllisyyden kaipuusta ja sen vahvistumisesta on Helsingin seudulla käynnistynyt Korttelipihat takaisin! -liike, joka kannustaa kaupunkilaisia yhdistämään aidoilla lohkotut pihat laajoiksi puistomaisiksi piha-alueiksi. Tutustu Korttelipihat takaisin! hankkeeseen Facebookissa.

Jaetut pihat tehostavat huoltoa

Vainikaisen mukaan yhteispihoilla on yhteisöllisyyden ohella myös muita positiivisia päämääriä. Ne monimuotoistavat pihapiiriä ja lisäävät pihojen toimivuutta.

– Etenkin keskusta-alueilla taloyhtiöiden pihat ovat usein ahtaita, mikä asettaa haasteita kunnossapidolle etenkin talvella. Kun pihat ovat pinta-alaltaan suurempia, niiden huolto ja esimerkiksi lumen kasaus ja poisvienti voidaan järjestää aina kustannustehokkaammin ja joustavammin, Petri kuvailee.

Yksi vaihtoehto jaetun pihan järjestämiseen voi olla se, että taloyhtiöt perustavat yhteisen pihatoimikunnan tai jopa yhtiöittää pihan.

– Tässä mallissa kukin taloyhtiö omistaisi osan pihasta ja osallistuisi sen ylläpitokustannuksiin tontin omistussuhteen mukaisesti. Tällöin pihan huoltosopimus tehtäisiin yhden huoltoyhtiön kanssa.

Lisää tietoa ja ohjeita luvassa

Petri muistuttaa, että yhteispihan perustaminen ei suju ihan käden käänteessä ja aidat kaatamalla. Asiassa täytyy ottaa huomioon muun muassa oikeudellisiin säädöksiin, rakennuslupiin ja kunnossapidon järjestämiseen liittyviä näkökantoja. Lisäksi se edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä taloyhtiöiden hallitusten kesken sekä suunnitteluvaiheessa esimerkiksi maisema-arkkitehdin erityisosaamista. Mutta se on varmaa, että ponnistelut asian eteen kannattavat!

– Vaikka meillä on vahva kokemus yhteispihoista uusissa asuinkohteissa, on asiantuntemuksemme vanhempien pihojen yhdistämisprosessista vielä melko vähäistä. Mutta nyt Korttelipihat takaisin! -liikkeen  edetessä tietoa saadaan varmasti lisää ihan kaikille osapuolille.

Petri huomauttaa lopuksi, etteivät taloyhtiöiden pihoja erottavat aidat ole sinänsä varsinainen este taloyhtiöiden sisäiselle ja niiden väliselle yhteisöllisyydelle.

– Olisi hienoa, jos osattaisiin ajatella ylipäätään laajemmin esimerkiksi kortteleita kokonaisuuksina. Voitaisiin perustaa korttelitoimikuntia, jotka keräävät ihmisiä yhteen keskustelemaan ja järjestävät mahdollisuuksia kohtaamisille. Yhteisöllisyyden voimistuminen edellyttää avarakatseisuutta ja aktiivisuutta meiltä jokaiselta.

 

Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy Kuopiosta osaksi Kotikatua

Posted on 5 helmikuun, 2020 by - Ajankohtaista, Kuopio, Yritystiedotteet

Kotikatu Group Oy on hankkinut kuopiolaisen Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy:n osakekannan.

”Nykymaailmassa yrityksiltä vaaditaan todella laajaa osaamista ja venymistä suuntaan jos toiseen. Liittyminen Kotikatuun tarkoittaa vahvaa tukea tekemisellemme ja mahdollisuuksia tarjota asiakkaillemme entistä laaja-alaisemmin kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavia palveluita. Koemme, että muutoksen myötä pystymme palvelemaan asiakkaitamme monipuolisemmin koko Kuopion alueella,” kertoo Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirran omistaja Tomi Aravirta. ”Muutoksen myötä pystymme panostamaan toimintaamme kehittämiseen aivan eri tavalla kuin aikaisemmin,” Tomi jatkaa.

”Meille on ilo päästä vahvistamaan toimintaamme Kuopiossa ja saada joukkoomme uusia ammattilaisia,” sanoo Kotikadun operatiivinen johtaja Mikko Mäkikyrö. ”Arki tulee jatkumaan tutulla tavalla. Joustava ja laadukas toiminta on tekemisemme kivijalka jatkossakin,” Tomi täydentää.

Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta Oy toimii jatkossa osana Kotikatua, mutta jatkaa toimintaansa samalla tutulla nimellä ja yritysilmeellä. Kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin ennakkoon. Tutustu Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirtaan tästä.

Mikko Mäkikyrö, operatiivinen johtaja, Kotikatu, 010 270 8026
Tomi Aravirta, toimitusjohtaja, Kiinteistö- ja Ympäristöpalvelut Aravirta, 040 124 5000

Kotikatu kouluttaa uusille urille

Posted on 8 lokakuun, 2020 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kotikatulaiset äänessä

Rekrytoiva koulutus on uuden urapolun alku. Virosta muuttaneelle Veigo Lainlalle se merkitsi myös uuden kielen, vieraan toimialan sekä suomalaisen työkulttuurin opiskelua. Aikaa meni vain pari viikkoa, kun oma-aloitteisesta asenteestaan ja kiitettävästä työnjäljestään tutuksi tullut ulkoaluemies oli vakuuttanut myös Kotikadun kollegansa.

– Veigo on esimerkillään osoittanut, että alun kielimuuri tai kokemattomuus ei haittaa, jos asenne on kohdillaan. Hän on ihan ensimmäisistä päivistä lähtien tarttunut ahkerasti ja avoimesti erilaisiin hommiin, ollut tunnollinen, täsmällinen sekä tarkka – jopa niin, että muut ulkoaluemiehet tulivat erikseen kehumaan minulle Veigon hyvää työnjälkeä plus positiivista asennetta, kertoo Kauniaisten yksikönpäällikkö Heidi Lahtinen.

Työn ja talon tavat tekemällä tutuksi

Lainla kertoo viime syksynä bonganneensa TTS Työtehoseuran ilmoituksen ulkoalueiden rekrytoivasta koulutuksesta TE-toimiston kautta. Noin kolme kuukautta kestävä paketti sisälsi teoriaopiskelua, salityöskentelyä sekä 10 viikon työssäoppimisjakson.

– En aikaisemmin edes tiennyt, että tällaista kiinteistönhuoltopalvelua tarjotaan! Minulla on jonkin verran kokemusta siivouspuolelta, mutta suurin osa nyt käytössä olevista työkaluista, -koneista sekä ammattitermeistä tulivat minulle upouutena. Olenkin kiitollinen siitä, miten kotikatulaiset ottivat minut vastaan ja opastivat alkuun. Ainakin itse koen oppivani ja sisäistäväni uusia asioita paremmin tekemällä kuin teoriassa.

Erityiskiitokset Lainla lähettää mekaanikko Sami Sillanpäälle, joka on opettanut hänelle koneiden huoltoa ja toiminnan saloja.

– Liekö innostus periytynyt aikoinaan traktoreita työkseen ajaneelta isoisältäni, mutta juuri koneet kiinnostavat eniten. Odotin lumista talveakin, jotta olisin päässyt opettelemaan auraushommia, Lainla hymyilee.

Piilevän potentiaalin näytönpaikka

Rekrykoulutuksen päätteeksi työllistyneille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa oppisopimuksella kiinteistönhoitajaksi.

– Itsestäni tuntuu, että tällä hetkellä haluan keskittyä nykyisen toimenkuvani oppimiseen mahdollisimman monipuolisesti ja kokea eri vuodenaikojen vaikutukset tehtävien hoitoon. Luonto on minulle muutenkin tärkeä, joten toivottavasti tulevaisuudessa löydän itseni syventymässä puutarha-alaan tai arboristin työhön.

Esimiehen näkökulmasta rekrykoulutus sopii kiinteistöpalvelualalle hyvin. Koneita ei ajeta eikä trimmeri pysy kädessä pelkästään kirjaa lukemalla, pitää päästä myös itse kokeilemaan ja ottamaan konkareiden vinkeistä vaari.

– Monille harjoittelu on myös näytönpaikka oman kädenjäljen sekä potentiaalin esiintuomiseen. Ja toisaalta jaksot esittelevät, mitä kaikkea tuleva työ pitää sisällään A:sta Ö:hön. Hyvien kokemusten kautta sanoisin, että malli palvelee monipuolisesti niin työnantajan kuin -hakijankin intressejä.

Kauniaisten siistein käyntikortti

Lainlan hoitamiin kohteisiin kuuluu asuinkiinteistöjen lisäksi kaksi ostoskeskusta. Alueet ovat hänen käyntikorttinsa, viimeisen päälle siistissä kunnossa.

– Hyvin pärjää, kun ulkona vallitsevasta säästä tai tehtävistä riippumatta suhtautuu asioihin tarttumalla töihin. Jokainen homma on huomion arvoinen, ja ajattelen aina, että hoidan kaikkia alueitani aivan kuin ne olisivat minun omiani.

Alueen asukkaat myös tietävät, mitä heidän huoltosopimuksiinsa kuuluu ja ovat tarkkoja tehdyn työn laadusta.

– Viime kierroksella oli hienoa huomata, miten Veigo on ottanut alueensa haltuun. Oma-aloitteisuutta kuvastaa, että hän tulee kysymään, mitä voisi tehdä lisää, jos suunnitellut työt on saatettu valmiiksi. Tyhjät hetket kun voi käyttää monella tavalla, Lahtinen kehuu.

Osaksi omaa dreamteamia

Monta asiaa ja muutosta on käynnissä Lainlan elämässä tällä hetkellä, mutta hän on tyytyväinen onnistuneeseen uranvaihtoon ja vallitsevaan positiiviseen vireeseen.

– Kotikadulla on hyvä olla. Arvostan sitä, että yritys kehittyy ja toteuttaa uusia ideoita. Meillä on hieno tiimi, ja saan olla osa ammattitaitoista porukkaa, jossa ihmiset ovat kovia tekemään töitä. Sekä kertomaan sisäpiirivitsejä!, Lainla päättää nauraen.

Oululainen Meranti Siivouspalvelut osaksi Kotikatua

Posted on 2 maaliskuun, 2021 by - Oulu, Yritystiedotteet

Puhtaus on taitolaji, sen tietävät Meranti Siivouspalveluiden ammattilaiset, vasemmalta Antti Rimpeläinen, Heidi Sääskilahti, Marianne Tuomainen, Johanna Sallinen, Sinikka Nissilä  ja Antti Pietilä

Kotikatu Group Oy on hankkinut Meranti Siivouspalvelut Oy:n osakekannan.

”Haluamme panostaa entistä enemmän siivoustyön laadun kehittämiseen, parhaaseen mahdolliseen asiakaspalveluun ja palvelun lopputulokseen. Kaupan myötä pääsemme yhdessä kehittämään siivouspalveluitamme entistä toimivammaksi ja palvelevammaksi Oulun alueella. Merantin ja Kotikadun yhteisillä arvoilla palvelemme jatkossakin asiakkaita ketterästi ja luotettavasti paikallisella osaamisella,” kertoo Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä. ”Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että siivouksen merkitys on tärkeässä roolissa kaikilla toimialoilla. Siivoustyön arvostus on ansaitusti kasvanut, siitä olen tyytyväinen,” Antti jatkaa.

”On hienoa saada vahvaa siivouksen osaamista osaksi Kotikatua. Antin ja hänen tiiminsä oppeja on hienoa päästä jakamaan laajemminkin Kotikadulle,” toteaa Kotikadun operatiivinen johtaja Mikko Mäkikyrö. Meranti Siivouspalveluiden henkilökunta jatkaa kaupan jälkeen samoissa tutuissa rooleissa kuin tähänkin saakka. ”Arki jatkuu kuten tähänkin asti – samat tekijät jatkavat hyvää työtä,” lisää Mikko.

Meranti Siivouspalvelut Oy toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen kuitenkin toimintaansa omalla nimellään ja yritysilmeellään. Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja löydät ne täältä. ”Päivittäinen toiminta jatkuu kuten tähänkin asti, minä ja koko tiimi olemme työn touhussa ja tavoitettavissa kuten ennenkin,” Antti toteaa.

Lisätietoja
Mikko Mäkikyrö, 010 270 8026, mikko.makikyro@kotikatu.fi
Antti Pietilä, 0400 683 813, antti.pietila@meranti.fi

Kotikatu pääkaupunkiseudulla: Kiinteistöhuolto tuo kilpailuetua

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Pääkaupunkiseutu

Kotikadun liikekiinteistöyksikön tavoitteena on varmistaa kiinteistön käyttäjien turvallisuus ja viihtyvyys – sekä asiakkaan liiketoiminnan jatkuvuus joka tilanteessa. – Liikekiinteistöissä on paljon talotekniikkaa ja rakennusautomaatiota, joiden hallinta edellyttää omanlaistaan ammattitaitoa ja jatkuvaa ajan hermoilla pysymistä, sanoo Kotikadun liikekiinteistöyksikön aluejohtaja Jarmo Mäki.

Rakennusautomatiikka on kiinteistön aivot, joka ohjaa lämmitystä, ilmastointia, hälytyksiä – kaikkea, mikä kiinteistön käyttäjältä jää helposti näkymättömiin.

– Kotikadulla on talotekniikan puolelta valtavasti osaamista, ja sillä haluamme myös erottua kilpailijoista. Edellytämme kiinteistönhoitajilta jo valmiiksi reilusti kokemusta kiinteistöhuollosta ja erityisesti liikekiinteistöistä, toteaa Kotikadun liikekiinteistöyksikön aluejohtaja Jarmo Mäki.

Kotikadun liikekiinteistöyksikkö työllistää tällä hetkellä 45 henkeä ja vastaa 150 kohteen kunnossapidosta pääkaupunkiseudulla. Palvelut räätälöidään jokaiselle kohteelle sopiviksi. Samasta yksiköstä löytyvät kokeneet ammattilaiset kaikkiin kiinteistöhuollon tarpeisiin. Myös yksikön oma remonttimies saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle korjaamaan vaikkapa hajonnut puuaita tai repsottava kattopelti.

– Palvelulupauksemme on ”havaitsemme, hoidamme ja huolehdimme.” Nopealla reagoinnilla ja laajalla ammattitaidolla pystytään varmistamaan asiakkaan liiketoiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Hyvin hoidettu kiinteistö on käyntikortti

Paljon talotekniikkaa löytyy myös Helsingin Roihupellon Motonetista. Kotikatu vastaa vuonna 2016 valmistuneen kiinteistön huolto- ja hoitotehtävistä niin sisällä kuin ulkona.

– Hoidamme esimerkiksi ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien seurannan, turvajärjestelmien testaukset sekä paloilmoittimen ja sprinklereiden tarkistukset, kertoo Kotikadun liikekiinteistöyksikön yksikönpäällikkö Sami Kauppila.

Broman Yhtiöiden ja Motonetin kiinteistöpäällikkö Miika Kahala tietää kiinteistöhuollon vaikuttavan myös asiakastyytyväisyyteen ja liiketoimintaan.

– Esimerkiksi auraamaton ja liukas piha ei anna kovin hyvää vaikutelmaa asiantuntijuudesta, kun asiakas tulee ostamaan meiltä lumikolaa ja hiekoitushiekkaa.

– Samassa pihassa on ruokakauppa, lasten liikuntapuisto ja esimerkiksi autokorjaamo. Alueen pitää olla helposti saavutettava hyvin monenlaisille käyttäjille: niin pienille lapsille kuin meille aikuisillekin. Viime joulukuussa alkanut yhteistyö on sujunut osapuolten mielestä hyvin.

– Meille on tärkeää, että kiinteistönhoitaja on ammattitaitoinen. Vielä sitäkin tärkeämpää on, että hän on kiinnostunut asioista, Kahala sanoo.

– Jos ihan kaikkea ei osaakaan tehdä, niin ainakin osaa ihmetellä. Ja pyytää apuun muita ammattilaisia.

Toiseksi tärkein henkilö ketjussa on Kahalan mukaan hyvä tiiminvetäjä. Tiivis yhteydenpito asiakkaan ja kiinteistöhuoltoyhtiön välillä helpottaa kaikkien työtä.

– Sekin on toiminut hyvin. Kotikadulla on aktiivista porukkaa. Myös Sami ja Jarmo kiittelevät yhteistyön sujuvuutta.

– Pienemmät hommat hoidetaan tehokkaasti enempiä kyselemättä, isommista sovitaan erikseen. Miikan kanssa asioita saadaan tapahtumaan ripeästi. Kun käytännön asioista pidetään yhteyttä muutenkin lähes päivittäin, ei isommille korjausliikkeille ole tarvetta.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Posted on 1 helmikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto pihalla, Kotikatulaiset äänessä, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Paikkakunnat, Talvi, Turvallisuus

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.

Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.

 

Kotikadun kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen Taitaja2023-tuomaristossa

Posted on 6 kesäkuun, 2023 by - Ajankohtaista, Kotikatulaiset äänessä

Taitaja2023-tuomari Jenni Juntunen

Helsingin Kannelmäen yksikön Jenni Juntunen pääsi hyödyntämään ammattitaitoaan Taitaja2023-kisojen tuomaristossa.

Kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen aloitti työt Kotikadun Kannelmäen yksikössä puolitoista vuotta sitten. Hän on viihtynyt työssä hyvin varsinkin siksi, että Kotikadulla työnkuvat ovat joustavia ja niissä otetaan huomioon työntekijän osaaminen.

– Työskentely Kotikadulla on omiaan erityisesti henkilölle, joka haluaa oppia uutta. Meidän yksikössämme on mielestäni tosi kiva systeemi siinä, että työtehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Silloin ei tarvitse olla joko ulko- tai sisämies, vaan voi olla jotain siltä väliltä. Osaamisen karttuessa voi halutessaan siirtyä enemmän teknisempiin hommiin, eli sisätöihin, perustelee Jenni.

Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kiinteistön huoltoa ja valvontaa, piha-alueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä sekä monenlaista asiakaspalvelua. Kiinteistönhoitajalta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, teknistä osaamista sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja. Tärkeimpinä onnistuneen kiinteistöhoitotyön kriteereinä Jenni pitääkin työtehtävien suunnitelmallista toteuttamista, priorisointia sekä sujuvaa asiakaspalvelua.

Työkokemus & havainnointikyky avainasemassa

Tänä keväänä Jenni Juntusen arkea väritti osallistuminen Taitaja2023-kisojen tuomaristoon KiinteistönhoitoPLUS-lajissa. Jenni päätyi tehtävään oman vahvan työkokemuksensa sekä aiemman työpaikkaohjaajakokemuksensa ansiosta.

–  Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluanko osallistua. Soittaja oli yhden meillä aiemmin harjoittelussa olleen opiskelijan opettaja. Olin toiminut kyseisen opiskelijan kouluttajana. Hetken mietin, osallistunko. Sitten kysyin johdolta luvan ja ilmoitin opettajalle, että voin osallistua, kertaa Jenni tapahtumien kulkua.

Kisoissa opiskelijoiden tehtävänä olivat kipsilevyseinän paikkaus ja maalaus, ruohonleikkurin terien vaihto sekä IV-koneen suodattimen vaihto ja säätö. Tehtävissä arvioitiin, tekivätkö opiskelijat tarvittavat työvaiheet ja millä laadulla ne toteutettiin. Arvioinnin teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, työturvallisuus, yrittäjyys sekä tietotekniikan käyttö.

– Olen kiinteistönhoitajan työssä tottunut havainnoimaan asioita tarkkaan. Lisäksi, kun on jo valmiiksi kokemusta ja tietoa työtehtävistä, arvioinnin tekeminen oli helppoa, sanoo Jenni.

Verkostoitumista alan toimijoiden kanssa

KiinteistönhoitoPLUS-sarja on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Kokemukesena Taitaja-tuomarointi jätti Jennille hyvän fiiliksen, sillä arviointityön ohella tapahtumapäivien aikana ehti tutustua niin kollegoihin kuin opiskelijoihinkin.

– Pääsin tutustumaan useisiin alan toimijoihin ja tapahtuma oli hyvin toteutettu, hän summaa.

– Tuomarin työ kisoissa oli mukavaa vaihtelua perusarkeen. Työssä seurattiin, toteutuuko jokainen vaadittava työvaihe vaadittavalla tavalla ja arvioitiin esimerkiksi työergonomiaa, työturvallisuutta ja kierrätystä. Lopuksi haastateltiin opiskelijat ja he pääsivät kertomaan, miten omasta mielestään suoriutuivat tehtävistä, Jenni kertoo.

***

Mikä ihmeen Taitaja?

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitaja toimii myös kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä tutustumispaikkana ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille tai ammatinvalintaa pohtiville. Vuonna 2023 kisat järjestettiin Espoossa ja tapahtumassa kisailtiin 47:ssä eri lajissa. Lajien työtehtävien laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja kilpailutehtävät perustuvat työelämän vaatimuksiin.