Hei, miten voimme auttaa?

Tehostettu siivous

Yllä oleva kysymys lausutaan useasti Kotikadun 20 paikallisessa asiakaspalvelupisteessä puhelimeen vastattaessa. Ja kyllä, asiakaspalvelua halutaan yhä myös puhelimitse. Tämän todistaa noin 20 000 kuukaudessa saapuvaa puhelua.


– Asiakas voi ottaa yhteyttä meihin monin tavoin. Verkkosivustolla on erilaisia lomakkeita, sähköpostilla voi kysyä asioista, puhelimella tietysti tavoittaa sekä voihan meille tulla käymäänkin, vaikka kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua tapahtuu nykyään aika vähän, Kotikadun asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula kertoo.

– Kaikissa kanavissa panostamme asiakaskokemukseen ja hyvään palveluun. Hymy kuuluu äänestä!

Paikallisesti paremmin

Kun asukkaalle tai isännöitsijälle tulee vastaan kysymyksiä kiinteistöpalveluihin liittyen, on mukavaa saada langan päähän ihminen, joka tietää, mistä puhutaan. Persoonattomille, toisella paikkakunnalla vastaaville call centereille voi olla hankalaa alkaa kertoa vaikka ”siitä pihan korkeimmasta puusta”. Puheluun vastaava henkilö ei automaattisesti myöskään tiedä edellisen yön lumipyrystä.

– Olemme erityisen ylpeitä palvelumme paikallisuudesta. Meillä on jo 20 asiakaspalvelupistettä eri puolilla Suomea, Satu Hannula kehaisee.

– Myös vaihdepalvelut ovat omissa käsissämme, eikä niitä ole ulkoistettu muualle. Vaihdekin tietää alueet ja välittää asiat eteenpäin oikealle paikallisyksikölle. Kotikadun valttina on paikallinen palvelu riippumatta siitä, minkä kanavan asiakas valitsee. Yhteydenotot ohjautuvat jopa samalle asiakaspalvelijalle tai ainakin samaan toimistoon, jolloin tiedot kohteesta ovat käden ulottuvilla.

– Meillä ollaan tuttuja keskenään; henkilöstömme tietää kiinteistöt ja tuntee alueen työntekijät. Me olemme lähellä!

Kehitetään tulevaisuuden palvelua yhdessä

Puhelimen ohella sähköposti on Kotikadun pääasiointikanava. Sähköpostin ja verkkolomakkeiden etu on yhteydenoton mahdollistaminen ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakaspalvelukanavat muuttuvat huimaa vauhtia uusien sukupolvien myötä.

– Kehitämme asiakaspalveluamme koko ajan. Tulevaisuudessa tulee variaatioita palvelukanaviin. Nuoremmille pitää tarjota palvelureitti, joka tuntuu helpolta ja omalta, Hannula visioi tulevaa.

– Digitaalisuus on jo nyt tärkeässä roolissa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Digitaalinen asiakaspalvelu vaatii työntekijältä uusia taitoja perinteisten lisäksi.

Kotikatu kehittääkin sisäistä koulutusohjelmaa asiakaspalvelijoilleen vastaamaan alati muuttuviin tarpeisiin.

– Lisäksi luotamme täsmäkoulutukseen ja hyvään perehdytykseen. Mahdollisuuksien mukaan menemme paikan päälle ja katsomme yhdessä asiat, jotka tuntuvat haasteellisilta, Hannula kertoo.

Etsitkö sinä taloyhtiöllesi paikallisesti palvelevaa huoltokumppania? Ota yhteyttä, niin palaamme asiaan mahdollisimman pian.

Aurinkolahden Huolto Oy, Kalasataman Kiinteistöhuolto Oy ja Ruoholahden Kiinteistöhuolto Oy osaksi Kotikatua

Kuvassa vasemmalta Sami Karimerto ja Jari Böckerman Talonmiehet.fi sekä Jussi Niemelä Kotikadulta.

Kotikatu Group Oy on hankkinut pääkaupunkiseudulla toimivien Aurinkolahden Huolto Oy:n, Kalasataman Kiinteistöhuolto Oy:n ja Ruoholahden Kiinteistöhuolto Oy:n  osakekannat.

”Roskien keräämisen ja lamppujen vaihdon lisäksi nykypäivän kiinteistöhuolto pitää sisällään paljon muutakin. Haluamme kehittyä edelleen ja sen varmistamiseksi siirrymme osaksi Kotikatua,” toteaa Ruoholahden Kiinteistöhuollon toimitusjohtaja Jari Böckerman. ”Yhdistämällä voimamme voimme palvella asiakkaita entistä monipuolisemmin ja laadukkaammin,” Jari jatkaa.

”On hienoa saada joukkoomme uusia ammattilaisia,” toteaa Kotikadun kiinteistöhuollon operatiivinen johtaja Vesa Koljonen. ”Yhdessä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme tehokkaampaa tekemistä ja nopeampaa reagointia palvelupyyntöihin. Muutos tarkoittaa kaiken kaikkiaan kattavampia resursseja”, Vesa jatkaa.

Yhtiöt toimivat jatkossa osana Kotikatua ja niiden koko henkilökunta jatkaa kaupan jälkeen yhtiöiden palveluksessa. ”Mutkaton, luotettava ja ystävällinen palvelu jatkuu edelleen”, sanoo Jari.

Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan asiakkaita hyvissä ajoin ennakkoon. Tutustu: www.talonmiehet.fi

Lisätietoja:
Vesa Koljonen, operatiivinen johtaja, Kotikatu, 010 270 8056, vesa.koljonen@kotikatu.fi
Jari Böckerman, Talonmiehet.fi, 050 555 9980, jari.bockerman@talonmiehet.fi

Kiinteistöpalvelu Tuovinen Oy osaksi Kotikatua

Kotikatu Group Oy on hankkinut helsinkiläisen Kiinteistöpalvelu Tuovinen Oy:n osakekannan.

– Siirtyminen osaksi Kotikatua on mahdollisuus sekä henkilöstöllemme että asiakkaillemme. Kaupan myötä paikallinen palvelu säilyy, mutta taustalle saadaan voimaa esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen, palvelutarjonnan laajentamiseen ja kaluston uudistamiseen, kertoo Jani Tuovinen.

– Yrittäjän näkökulmasta kehitysvastuun siirtäminen omilta hartioilta pois tuntuu hyvältä ja on mahtavaa päästä keskittymään päivittäiseen työnohjaukseen ja asiakaspalveluun, Jani jatkaa.

– Janin tiimin liittyminen kotikatulaisiksi on sujuvaa, sillä toimintatapamme on jo valmiiksi samanlainen: panostus laadukkaaseen ja asiakasläheiseen palveluun on meillä kaikilla selkärangassa, sanoo Kotikadun aluejohtaja Petri Vainikainen.

– Talkkarimainen toimintatapamme on sekä ympäristö- että asukasystävällinen. Kiinteistönhoitajien toiminta-alueet ovat tiiviitä, jolloin siirtymät talolta toiselle ovat lyhyitä ja aika käytetään auton sijaan kiinteistöillä, Petri jatkaa.

Kiinteistöpalvelu Tuovinen toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen kuitenkin toimintaansa tutulla nimellä ja yritysilmeellä. Kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan asiakkaita hyvissä ajoin ennakkoon.

Lisätietoja
Jani Tuovinen, Kiinteistöpalvelu Tuovinen, 040 5358855
Petri Vainikainen, Kotikatu, 010 270 8240
Vesa Koljonen, Kotikatu, 010 270 8056

Kiinteistöhuolto P Pitkänen Oy:n liiketoiminta osaksi Kotikatua

Juhlatunnelmissa Kotikadulta Kai Hintz, Kiinteistöhuolto P Pitkäseltä Petri Pitkänen ja Kotikadulta Otto Tarkiainen


Kotikatu Oy on ostanut Kiinteistöhuolto P Pitkänen Oy:n liiketoiminnan.

”Olen pidemmän aikaa miettinyt yritykseni tulevaisuutta. Ajatus myymisestä syntyi jo viime vuoden lopulla ja yhdistyminen Kotikadun kanssa on minulle yrittäjänä erittäin mieluinen päätös. Olen vakuuttunut kotikatulaisten tavasta tehdä töitä ja pitää huolta asiakkaistaan. Kaupan myötä toiminta säilyy edelleen paikallisissa käsissä, mutta saa kaivattua voimaa niin toiminnan kehittämiseen kuin esimerkiksi kalustoresursseihin,” kertoo Petri Pitkänen Kiinteistöhuolto P Pitkäseltä.

”Petri ja hänen osaava henkilökuntansa on tervetullut vahvistus paikalliseen tiimiimme,” sanoo Kotikadun operatiivinen johtaja Kai Hintz. Kiinteistöhuolto P Pitkäsen henkilökunta jatkaa kaupan jälkeen Kotikadun palveluksessa. ”Muutos ei vaikuta arjen tekemiseen vaan päivittäiset työt tehdään laadukkaasti kuten tähänkin asti,” lisää Kai.

Kaupan johdosta Kiinteistöhuolto P Pitkänen Oy:n liiketoimintaan kuuluvat sopimukset siirtyvät Kotikatu Oy:lle voimassaolevin ehdoin, eikä niitä tarvitse kaupan johdosta päivittää. Yhteystiedot säilyvät samoina lukuun ottamatta uutta yksikkönimeä Kotikatu Lahti ja sähköpostia, joka on jatkossa lahti@kotikatu.fi

Kotikatu palvelee paikallisesti Lahdessa: Kotikatu Lahti, Kiinteistöhuolto Reijo Niemi, L & S Huoltokeskus

Lisätietoja
Kai Hintz, Kotikatu Lahti, 010 270 8268
Petri Pitkänen, Kiinteistöhuolto P Pitkänen, 0500 715 653

Hyvän ja viihtyisän ilman asumista kelillä kuin kelillä

Kotikatu Ilmanvaihto

Kotikatuun kuuluvan Catevan IV-työnjohtaja Jarmo Pääkkönen kertoo, että useimmat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmatilanteet ovat ratkaistavissa ja korjattavissa suhteellisen pienillä toimenpiteillä ja pienin kustannuksin.   


Hyvä sisäilma tekee asumisesta viihtyisää ja pitää kiinteistön paremmassa kunnossa. Oikein toimiva ilmanvaihto on myös terveyskysymys. Huonon sisäilman tunnistaa tavallisesti tunkkaisesta tuoksusta, ja joskus se saattaa aiheuttaa asukkaalle esimerkiksi päänsärkyä tai väsymystä. Jos asunnon sisäilma tuntuu huonolta tai asunnossa on havaittavissa vetoa, kannattaa Jarmon mukaan asiaa aina tutkia. Hän sanoo, että ensin on hyvä tarkistaa, että ilmanvaihto on toimiva.

– Huoneistossa, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto, voi mainiosti käyttää perinteistä kikkaa. Siinä käsipyyhepaperi asetetaan poistoilmanvaihtoventtiilin päälle ja katsotaan, pysyykö paperi paikoillaan. Jos näin tapahtuu, poistoilmanvaihto toimii.

– Jos paperi ei pysy poistoilmanvaihtoventtiilissä, on syytä epäillä, että ilmanvaihdon säädöt ovat pielessä.  Tällöin kannattaa ottaa yhteys meihin, Kotikatuun tai Catevaan, ongelman paikallistamiseksi. Tilanteesta saadaan yleensä hyvä kokonaiskuva jo puhelun aikana, ja sovimme käynnin asukkaan huoneistoon.

Ilmanvaihtoratkaisuja monia erilaisia

Ilmanvaihtojärjestelmä on kiinteistön talotekniikan osa, jonka toteuttamiseen on useita eri tapoja. Kuten kaikki talotekniikka, myös ilmanvaihtokoneet ovat kehittyneet viime vuosien ja vuosikymmenien aikana merkittävästi.

– Ennen vuotta 2000 rakennetuissa taloissa on tavallisesti koneellinen poistoilmanvaihto ja ilman vaihtuminen perustuu oikein säädettyihin ilmamääriin. Uudemmissa kiinteistöissä on puolestaan yleistä, että sekä huoneistojen tulo- että poistoilmanvaihto on koneellinen.

– Vanhemmissa kiinteistössä ja muun muassa rintamamiestaloissa ilmanvaihto perustuu useasti painovoimaan. Näissä kohteissa on tärkeää, että ilmanvaihto saa myös korvausilmaa, esimerkiksi seinään tai ikkunan karmiin asennettujen venttiilien kautta.

–  Rivitaloissa on pääsääntöisesti asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kerrostaloissa puolestaan voi olla joko yhteinen ilmanvaihto koko taloyhtiössä tai huoneistokohtainen järjestelmä, Jarmo kertoo.

Venttiilien säädöt kohdalleen

Ilmanvaihto-ongelmat kerrostaloissa ovat melko tavallisia etenkin kesähelteillä: ihmiset säätävät epähuomiossa huoneistonsa ilmanvaihtoventtiileitä väärin tai avaavat huoneistojen ikkunoita viilennystä tavoitellessaan. Nämä toimenpiteet sekoittavat koneellisen ilmanvaihdon, jolloin ilmanvaihto ei toimi enää oikein.

– Joskus venttiilit on irrotettu kokonaan, toisinaan venttiilit ovat epäkunnossa ja niitä joudutaan siksi uusimaan. Aika ajoin asuntoon tulevat kanavat saattavat olla likaisia ja ne pitää puhdistaa. Tietyissä tilanteissa joudutaan hakemaan oikeaa paineistuksen tasapainoa myös erillisen ilmamäärämittauksen avulla. Nämä ovat kaikki meidän, Kotikadun ja Catevan asiantuntijoiden hommia.

Kiinteistöissä, joissa jokaisella asunnolla on oma ilmanvaihtokoneensa, on tavallisin ongelman aiheuttaja laitteen rikkoontuminen tai liasta tukkeutuneet suodattimet. Pääkkösen mukaan suodattimien uusiminen on vaivaton ja nopea homma.

– Ilmanvaihtokoneiden suodattimien kunnossapito kuuluu yleensä Kotikadun huollon tavallisimpiin töihin. Joskus puhallin pitää vaihtaa kokonaan uuteen, mutta sekin on verrattain vaivaton projekti, Jarmo lisää.

Ilmanvaihto pääasiassa taloyhtiön vastuulla

Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta on yleisellä tasolla taloyhtiön vastuulla. On hyvä kuitenkin huomata, että ilmanvaihto on kokonaisuus, jossa on monta tekijää.

– Vaikka kone toimisi oikein ja asiat olisivat muuten kunnossa, saattaa asunnossa oleva likainen venttiili tai liesituulettimen tukkeutunut rasvasuodatin aiheuttaa sisäilmaan tunkkaisuutta tai muita ongelmia. Nämä pienet huoltotyöt ovat asukkaan tai osakkaan omalla vastuulla. Toki meiltäkin saa niihin apua, Jarmo lupaa.

– Lisäksi jos huoneistoon halutaan ilmanvaihtoon kuulumattomia ominaisuuksia, menevät niiden toteuttamisen kustannukset huoneiston asukkaalta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huippuimurin ajastin.

Ystävälliset ilmastointiosaajat palveluksessasi

Kotikatuun kuuluva Cateva on paitsi rakentamisen myös ilmanvaihtoalan erityisosaaja. Jarmo lupaa tiiminsä palvelevan nopeasti, joustavasti ja ystävällisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

– Yleensä työtilauksen tullessa, pääsemme suorittamaan työtehtävän noin kahden arkipäivän sisällä. Olemme siitä hyvin otettuja, että palveluamme on kehuttu useammassakin yhteydessä ystävälliseksi. Tyytyväinen asiakas on meille kaikki kaikessa ja sitä osaamme arvostaa, Jarmo kertoo.

Kysy meiltä lisää ilmanvaihdosta!

Katso ohjeet liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistukseen täältä. 

Digiagentit Teams-projektin etulinjassa

Kotikadulla digitaalisuus on toiminnan keskiössä – meillä on digistrategia, jonka mukaan haluamme olla yksi alan johtavista toimijoista digiratkaisuiden saralla. Digistrategialla halutaan varmistaa, että työntekijöiden työ on mielekästä ja tehokasta.


Toimistoväen siirtyessä laajamittaisesti etätyöhön keväällä 2020, oli tarve ottaa käyttöön etätyötä tukevia tomintatapoja ja järjestelmiä. Teamsin käyttöönotto sujui mallikkaasti kumppanimme Sulavan sekä omasta organisaatiostamme koottujen digiagenttien avustuksella.

Kotikadun organisaatio koostuu hyvin monenlaisista rooleista. Suuri osa työntekijöistä on kentällä traktoreiden, mikrokuituliinojen ja muiden työkalujen kanssa ja noin kolmasosa työskentelee tiiviisti tietokoneella. Teams toimii nyt organisaation tietokonekäyttäjien yhteistyöalustana ja laajentaminen kentälle on myös suunnitelmissa. Käytännössä Kotikadun Teamsiin on keskitetty dokumenttien ja projektien hallinta, yhteistyön tekeminen ja kokoukset. Teams soveltuu hyvin yhtiön paikalliseen ketterään toimintamalliin, jossa kokeillaan ja opitaan paljon ja nopeasti.

– Perinteisesti kiinteistöalaa ovat vaivanneet valtavat järjestelmäviidakot, joista olemme halunneet päästä eroon alustastrategiallamme ja modernin työn työkaluilla, kommentoi Kotikadun projektipäällikkö Minna Honkanen. Käytännössä tavoitteenamme on, että työntekijöillämme on vain muutama järjestelmä, jonne kirjautua.

Kotikadun arvoja ja yrityskulttuuria leimaavat vahvasti paikallisuus. Teamsin käyttöönotto on lisännyt huomattavasti ihmisten välistä vuorovaikutusta ja välimatkat ovat kadonneet. Se on tarjonnut suoran kanavan vaikkapa Oulusta Helsingin Vuosaareen.

–  Yhteistyön helpottuminen ja tiedonsaannin ja -jakamisen avoimuus mahdollistavat meillä monenlaisia uusia asioita ja se on vaikuttanut myös yrityskulttuuriimme. Teams on tuonut meille paikan missä laajalle levittynyt organisaatiomme voi kohdata, Minna jatkaa.

Vuodessa valtava muutos

Kotikadun Teams-projekti sai vauhdikkaan lähdön, sillä aloituskokous pidettiin huhtikuun 2020 alussa, jolloin ihmiset olivat jo siirtyneet vahvasti kotikonttoreihinsa. Yhteistyössä Sulavan kanssa toteutetun projektin alussa mentiinkin heti ”syvään päähän”, kun tehokkaan etätyön mahdollistaminen oli heti välttämätöntä. Teamsin ja OneDriven jalkauttamisen lisäksi projektissa luotiin Teams-pelikirja ohjeistamaan käyttöönotossa ja suunniteltiin kattava johdon ja muun henkilöstön koulutusohjelma.

– Vajaassa vuodessa olemme saaneet ihan valtavasti muutoksia aikaiseksi. Avoimuus ja yhteistyö eri yksiköiden välillä on ottanut suuren loikan ja esimerkiksi IT-funktiomme rooli on muuttunut koko firman laajuisesti. Nyt meillä on keskitetyt hallintapalvelut, joista tarjotaan laadukkaita IT-palveluja yhdestä osoitteesta, Minna kommentoi.

Teamsin käyttöönotto myös edesauttoi yhtiön yhdistymistä PHM Groupin kanssa syksyllä 2020. Maaliskuussa 2021 Kotikadun Microsoft-järjestelmiä ollaan tuomassa myös PHM:n työntekijöiden käyttöön.

Digiagentit digiapureina

Kotikadun Teams-projektin jalkauttamiseen rakennettiin digiagenttien ryhmä, jonka tarkoituksena oli tukea työntekijöitä lähinnä Teams-käyttöönotossa – tällä hetkellä yhtiön 25 digiagenttia toimivat laajemminkin digiasioiden neuvonantajina työntekijöille ja teknisten ideoiden sparraustiiminä johdon suuntaan. Digiagenttien rekrytoimiseen toteutettiin sisäinen markkinointikampanja, jossa käytettiin hienoja digiagenttikuvituksia ja tämä innosti monia mukaan. Yhtiön tietohallintojohtaja Juha Allonen oli hankkeen päätukija ja kiinnostuneita lähti runsain mitoin mukaan. Digiagenttien ryhmässä on mukana monenlaisia työrooleja aluejohtajasta asiakaspalvelijaan ja tiimi kokoontuu joka viikko.

– Lähdimme avoimin mielin kokeilemaan digiagenttimallia, vaikka meillä ei ollut tällaista ikinä ennen tehty kohtaamispaikkojen puuttuessa, Minna sanoo.

Kentän ääni kuuluviin digiagenttien kautta

Yksi ryhmän aktiiveista on Helsingin Vuosaaren yksikön työnjohtaja Joonas Mansikka, joka liittyi ryhmään ennen kaikkea kiinnostuksesta tietotekniikkaan ja kaikenlaisiin uusiin asioihin.

– Meidän digiagenttien tehtävänä on ennen kaikkea edistää digitaalisten järjestelmien, kuten Teamsin, käyttöä ja jalkautusta entistä laajemmalle organisaatioon. Toimimme myös kentän edustajina ja sitä kautta IT-tiimimme saa tukea ja ideoita eri hankkeiden toteutukseen, ja me saamme myös kentän äänen kuuluviin sinne suuntaan, Joonas kommentoi.

– Halusin olla mukana projektissa, jossa pääsen etulinjasta näkemään, miten tällainen järjestelmä otetaan käyttöön isossa organisaatiossa. Toki halusin myös päästä itse vaikuttamaan siihen, miten järjestelmää käytetään omassa yksikössäni ja laajemmin firmassa. Uteliaisuus teknologiaan vei mukaan, sillä kyllä minussa hieman nörtin vikaa on, Joonas jatkaa.

Sulava ymmärsi kulttuurin

Yksi Kotikadun yrityskulttuurin kehittämisen osa-alueista on luotettujen kumppanien syväosaamisen hyödyntäminen. Sulava oli tiiviisti mukana projektissa ja toi muun muassa kulttuurimuutosasiaa vahvasti agendalle.

– Yhteistyömme toimi loistavasti ja mukana ollut Sulavan konsultti oli paras mitä olen koskaan tavannut. Myös Sulavan erittäin laaja-alainen osaamispooli on hieno juttu. Sieltä saa aina apua nopeasti ja ketterästi, Minna sanoo ja jatkaa: Yrityksemme ei ole mikään ultramoderni startup vaan olemme loppujen lopuksi aika perinteinen kiinteistöhuoltofirma. Sulavan konsultti sai nopeasti kiinni yrityskulttuuristamme.

 

Artikkelin on kirjoittanuta Juhani Lassila ja se on  julkaistu myös Sulavan sivuilla.

Oulussa kaikki hyvin: Kotikauppa Kotikadulla

”Jotta kaupassa olisi kiva käydä”, kuuluu K-ryhmän slogan. Sen allekirjoittaa myös oululaisen K-Supermarket Toppilan diplomikauppias, Janne Saarela. Jotta tavoitteeseen päästään joka päivä, on rinnalle valittu luotettava kiinteistönhuollon asiantuntija – Kotikatu, tottahan toki.


K-Supermarket Toppila avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Sittemmin paljon on muuttunut, mutta moni asia on säilynyt ennallaan: K-Supermarket Toppilassa asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi osa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokemusta on siisteys. Kun kaikki toimii kuten pitääkin, kaupassa on mukava asioida. Sen Kotikatu on varmistanut yhdessä myymälähenkilökunnan kanssa jo ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien.

Toimeliaat yöt takaavat siistit aamut

Kotikatulaiset pitävät huolta K-Supermarketin viihtyisyydestä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolisia ulko- ja sisätöitä: muun muassa lumi- ja hiekoitustöitä, ruohonleikkuuta, siivoamista ja tekniikasta, lämmityksestä sekä ilmanvaihdosta huolehtimista. Työtä pyritään tekemään silloin, kun kauppa ei ole auki tai ihmisiä on vielä vähän.

– Asiakkaille kotikatulaisten yöllinen ja aamuvarhainen aherrus näkyy siistinä ympäristönä. Työskentelemme pääsääntöisesti sellaiseen aikaan, ettei meistä ole asiakkaille haittaa, Kotikadun työnjohtaja Harri Väänänen kertoo.

– Esimerkiksi näin korona-aikaan maskeja saattaa olla vähän siellä sun täällä. Me hävitämme ne asianmukaisesti ja varmistamme, että ostoksille on kiva tulla, hän lisää.

Kyllä paikallisuudelle ja avoimelle keskustelulle

Kauppias kuvaa Kotikadun paikallisesti palvelevaa toimintamallia hyväksi ratkaisuksi. Avoimuus ja suora keskusteluyhteys ovat kantaneet mukavasti hedelmää.

– Uskon, että tulemme toimimaan vielä pitkään yhdessä. Kotikatulaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Meillä on tietyt toiveet kiinteistönhuollon suhteen ja varmistamme tavoitteisiin pääsemisen säännöllisillä palavereilla ja yhteydenpidolla, Janne sanoo.

– Tänne vaan puhelua ja pyörät lähtevät nopeasti pyörimään, Harri lupaa.

K-Supermarket Toppilassa on alusta asti vannottu suomalaisuuden ja paikallisuuden nimiin. Se näkyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kalustehankinnoissa ja tuotepaletissa. Valikoimissa on lähes 15 000 tuotetta ja paikallisuus on hyvin edustettuna esimerkiksi leivissä, leivonnaisissa, vihanneksissa, marjoissa ja kananmunissa.

– Olemme nuorekas, asiakkaita kuunteleva kauppa. Alueemme kehittyy nopeasti ja pyrimme kehittymään siinä mukana. Me täytämme asiakkaamme tarpeet ja helpotamme heidän arkeaan tavoilla, joista he eivät ole tohtineet vielä haaveillakaan, Janne kuvailee kauppansa ydintä.

Väestönsuojia ylläpidetään poikkeusoloja varten

Turvallisuusasiat ovat viime aikoina mietityttäneet monia. Taloyhtiömaailmassa huolia voi lievittää sekä hyvällä tiedotuksella että suojatilojen huolellisella ylläpidolla. Taloyhtiöiden kannattaa kevätkokouksiensa yhteydessä tarkastaa pelastussuunnitelmansa ja varmistaa, että vastuualueet ovat selvät. Väestönsuojien ja niiden varustelujen kunnon tarkastaminen rauhoittaa mieltä.


Taloyhtiön kellareiden väestönsuojatiloja käytetään usein kerhohuoneina, kuntosaleina tai yleisinä varastoina. Poikkeusoloja varten varatut tilat on kuitenkin saatava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisten käskystä. Poikkeustilanteiden ripeitä liikkeitä helpottaa ennakoiva huolto, ja siihen kuuluvat väestönsuojien tarkastukset.

Lain säätämä 72 tuntia sisältää sekä tilan tyhjentämisen että kaikkien tilan tekniikkaan liittyvien laitteiden ja varusteiden käyttöönottamisen. Väestönsuojan on tarjottava mahdollisuudet 3–4 vuorokauden yhtäjaksoiseen ”asumiseen”, eli suojaan on näiden kolmen vuorokauden aikana järjestettävä myös esimerkiksi käymälä, vesiasioita ja sulkuteltta.

Väestönsuojalle on hyvä nimetä hoitaja

Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Taloyhtiöiden hallitusten vastuulla on lisäksi päivittää suunnitelmaa säännöllisesti ja huolehtia siihen liittyvästä tiedottamisesta. Ajantasainen tieto ja avoin tiedottaminen lisäävät sekä viihtyvyyttä että turvallisuuden tunnetta, joten nyt kevätkokousten yhteydessä voi olla hyvä hetki tarkastaa suunnitelma ja viestiä siitä asukkaille.

Väestönsuojalle suositellaan nimettäväksi erikseen sen hoitaja. Hoitaja tarvittaessa huolehtii tilan käyttöönotosta. Taloyhtiön muut asukkaat toimivat hänen apunaan. Väestönsuojan hoitaja ja hänen varahenkilönsä voidaan taloyhtiössä valita esimerkiksi yhtiökokouksessa.

Väestönsuojan hoitaja varahenkilöineen tutustuvat suojan laitteisiin ja niiden käyttöön, sekä huolehtivat tarvikkeiden ylläpidosta. Hoitajan kannattaa tutustua aiheeseen tarkemminkin: pelastuslaitosten verkkosivuilta löytyy kaikkea tarpeellista tietoa, palotarkastavat neuvovat asiassa ja pelastusliitot järjestävät erityisiä väestönsuojan hoitajan kursseja.

Hoitaja lisäksi tiedottaa suojasta taloyhtiön asukkaille. Kaikkien asukkaiden on hyvä osallistua suunnitteluun, mihin väestönsuojasta poistettavat tavarat tarvittaessa voidaan siirtää. Lähtökohtaisesti kätevä käytäntö on sopia, että kukin asukas vie omat tavarat omaan huoneistoonsa. Yleisesti hyvä tapa olisi sekin, että puolet väestönsuojan lattia-alasta olisi aina vapaana kiireellisiä tilanteita varten.

Ylläpitoa tiivisteistä lähtien

Taloyhtiöissä ollaan yleensä hyvin perillä väestönsuojia koskevista säädöksistä ja ohjeista. Säännöllisistä huoltotoimista ja siivouksista ei kannata lipsua. Esimerkiksi vanhat maalit tai öljyt unohtuvat varastotiloihin helposti, ja saattavat vuotaa ja imeytyä betoniin aiheuttaen vaikeammin siivottavan tilanteen.

Vähintään kymmenen vuoden välein väestönsuojissa tulisi tehdä tiiveyskoe. Siinä tarkistetaan ilmavaihtokoneiden toiminta sekä ovien tiivisteet, muun muassa. Mikäli suojissa on mitään korjattavaa, se useimmiten liittyy ilmanvaihtoon, joten tästä harvemmin tehtävästä tarkastuksesta olisi hyvä pitää huolta. Tyypillisin korjattava asia väestönsuojissa on nimittäin tiivisteet: niiden kumiset osat haurastuvat ajan saatossa.

Muuta huollettavaa väestönsuojassa ovat sen pakolliset varusteet, kuten joditabletit ja paristot. Ne pitää uusia säännöllisesti, etteivät ne pääse vanhenemaan.

Ota yhteyttä paikalliseen huoltoyksikköömme niin mietitään yhdessä, miten voimme auttaa taloyhtiösi turvallisuuden parantamisessa.

Kotikadun kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen Taitaja2023-tuomaristossa

Taitaja2023-tuomari Jenni Juntunen

Helsingin Kannelmäen yksikön Jenni Juntunen pääsi hyödyntämään ammattitaitoaan Taitaja2023-kisojen tuomaristossa.

Kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen aloitti työt Kotikadun Kannelmäen yksikössä puolitoista vuotta sitten. Hän on viihtynyt työssä hyvin varsinkin siksi, että Kotikadulla työnkuvat ovat joustavia ja niissä otetaan huomioon työntekijän osaaminen.

– Työskentely Kotikadulla on omiaan erityisesti henkilölle, joka haluaa oppia uutta. Meidän yksikössämme on mielestäni tosi kiva systeemi siinä, että työtehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Silloin ei tarvitse olla joko ulko- tai sisämies, vaan voi olla jotain siltä väliltä. Osaamisen karttuessa voi halutessaan siirtyä enemmän teknisempiin hommiin, eli sisätöihin, perustelee Jenni.

Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kiinteistön huoltoa ja valvontaa, piha-alueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä sekä monenlaista asiakaspalvelua. Kiinteistönhoitajalta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, teknistä osaamista sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja. Tärkeimpinä onnistuneen kiinteistöhoitotyön kriteereinä Jenni pitääkin työtehtävien suunnitelmallista toteuttamista, priorisointia sekä sujuvaa asiakaspalvelua.

Työkokemus & havainnointikyky avainasemassa

Tänä keväänä Jenni Juntusen arkea väritti osallistuminen Taitaja2023-kisojen tuomaristoon KiinteistönhoitoPLUS-lajissa. Jenni päätyi tehtävään oman vahvan työkokemuksensa sekä aiemman työpaikkaohjaajakokemuksensa ansiosta.

–  Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluanko osallistua. Soittaja oli yhden meillä aiemmin harjoittelussa olleen opiskelijan opettaja. Olin toiminut kyseisen opiskelijan kouluttajana. Hetken mietin, osallistunko. Sitten kysyin johdolta luvan ja ilmoitin opettajalle, että voin osallistua, kertaa Jenni tapahtumien kulkua.

Kisoissa opiskelijoiden tehtävänä olivat kipsilevyseinän paikkaus ja maalaus, ruohonleikkurin terien vaihto sekä IV-koneen suodattimen vaihto ja säätö. Tehtävissä arvioitiin, tekivätkö opiskelijat tarvittavat työvaiheet ja millä laadulla ne toteutettiin. Arvioinnin teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, työturvallisuus, yrittäjyys sekä tietotekniikan käyttö.

– Olen kiinteistönhoitajan työssä tottunut havainnoimaan asioita tarkkaan. Lisäksi, kun on jo valmiiksi kokemusta ja tietoa työtehtävistä, arvioinnin tekeminen oli helppoa, sanoo Jenni.

Verkostoitumista alan toimijoiden kanssa

KiinteistönhoitoPLUS-sarja on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Kokemukesena Taitaja-tuomarointi jätti Jennille hyvän fiiliksen, sillä arviointityön ohella tapahtumapäivien aikana ehti tutustua niin kollegoihin kuin opiskelijoihinkin.

– Pääsin tutustumaan useisiin alan toimijoihin ja tapahtuma oli hyvin toteutettu, hän summaa.

– Tuomarin työ kisoissa oli mukavaa vaihtelua perusarkeen. Työssä seurattiin, toteutuuko jokainen vaadittava työvaihe vaadittavalla tavalla ja arvioitiin esimerkiksi työergonomiaa, työturvallisuutta ja kierrätystä. Lopuksi haastateltiin opiskelijat ja he pääsivät kertomaan, miten omasta mielestään suoriutuivat tehtävistä, Jenni kertoo.

***

Mikä ihmeen Taitaja?

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitaja toimii myös kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä tutustumispaikkana ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille tai ammatinvalintaa pohtiville. Vuonna 2023 kisat järjestettiin Espoossa ja tapahtumassa kisailtiin 47:ssä eri lajissa. Lajien työtehtävien laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja kilpailutehtävät perustuvat työelämän vaatimuksiin.