Kategoria: Kiinteistöhuolto pihalla

Onko syyssade nautinto vai murhe?

Sadetta luvassa! Sateiden aiheuttamat hallitsemattomat vesimassat voivat tehdä tuhoa niin talon rakenteisiin kuin pihan istutuksiinkin. Syyssateiden alkaessa on hyvä tarkistaa, mihin sadevedet pihamaalla oikeastaan päätyvät ja miten vahinkoja voi ennaltaehkäistä.


Vaikka vesilätäköt ovat lapsien ja lintujen temmellyspaikkoja, keskellä kulkuväylää ne aiheuttavat kuitenkin turhaa harmia. Pihapiirin laatoituksen tai ojituksen korjaaminen voi pelastaa märiltä jaloilta. Lisäksi pihan pintamateriaalin valinta sekä oikeansuuntaiset kaadot kohti ojia ovat tärkeitä niin viihtyvyyden kuin turvallisuudenkin kannalta.

Uudisrakennuksissa sadevesien hallintaan on kiinnitetty tarkasti huomiota jo rakennusvaiheessa. Sadevesijärjestelmien huoltaminen ja puhdistaminen säännöllisesti varmistaa niiden toimivuuden kiinteistön iästä huolimatta. Vanhojen kiinteistöjen sadevesien ohjausjärjestelyjä kannattaa tarkastella erityisen huolellisesti, jotta suuremmilta yllätyksiltä ja vahingoilta vältytään.

Hule- ja sadevesijärjestelmät sekä toimivat salaojat pitävät huolen, ettei vesi jää talojen vierustoille makaamaan tai imeydy vahingollisesti sokkeleihin. On hyvä tarkastaa, että kaikki kaivot, kourut sekä rännit vetävät hyvin ja tehdä ennakoiden tarkastuskierroksia tukosten välttämiseksi.

Pihan kasvillisuutta on myös syytä tarkastella, sillä liian lähellä talon sokkelia sijaitsevat istutusalueet eivät tee hyvää rakennukselle. Turhan isoiksi kasvaneet puut lähellä taloa pudottavat lehtiä ja neulasia, jotka sitten joko suoraan tai tuulen mukana kulkeutuvat katoille, ränneihin ja kattokaivojen harmiksi.

Ei hätää, me pihanhoidon ammattilaiset löydämme puolestasi kohdat, jotka kannattaa korjata kiinteistön kunnon säilyttämiseksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi.

Syksyllä kiinnitetään kiinteistöissä huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • kiinteistön rännit ja kourut ovat puhtaita roskista
  • sadevesikaivot ovat puhtaana hiekasta, roskasta ja lehdistä
  • sadevedet ohjautuvat oikein
  • kasvillisuus ei tee haittaa sadevesien liikkumiselle tai kiinteistölle
  • piha-alueen päällystys on tasainen ja kaikin puolin kunnossa
  • tarkistetaan katon ja kattokaivojen kunto

Me laitamme pihat ja sadevesijärjestelmät kuntoon – ota yhteyttä!

Annetaan kurtturuusuille kyytiä

Vuosikymmeniä erittäin yleisesti käytetty kurtturuusu on kansallisesti haitallinen vieraslaji, joka tulee hävittää Suomesta. Kurtturuusun hävittämisessä tulee kiire, sillä se pitää saada poistettua pihoilta, puistoista ja katujen varsilta 1.6.2022 mennessä. Vastuu hävitystyöstä on tontin, pihan tai maa-alan omistajalla.


Joka puolelle levinnyt terhakka, niittämistä ja talvea hyvin kestävä pensas on luokiteltu valtioneuvoston asetuksella haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa kasvattaa yksityispihoissakaan kesäkuusta 2022 alkaen. Ulkomailta hyvien ominaisuuksiensa vuoksi tuotu laji on menestynyt Suomessa liian hanakasti vieden tilaa ja tukahduttaen alkuperäisiä kasvejamme sekä luonnon monimuotoisuutta.

Tunnista ja hävitä

Tavallisesti ongelmana on kurtturuusun sekoittuminen sen yhä sallittuihin hybridi- ja alalajikkeisiin tai orjanruusuihin. Tunnistusvinkkejä on tarjolla netin täydeltä, yksi niistä on kukka: kurtturuusulla kukat ovat isoja ja yksikerroksisia, väriltään fuksian- ja vaaleanpunaisia tai valkoisia. Jos taas kukka on monikerroksinen ja lehtiä paljon, on kyse mitä ilmeisimmin muusta ruusulajikkeesta. Poistettavan kasvin tunnistaminen on tärkeää, koska Suomessa kasvaa monia ruusulajeja, jotka eivät aiheuta hankaluuksia alkuperäiselle kasvistolle eikä niitä näin ollen ole syytä hävittää. Jos epäröit kurtturuusun tunnistamista, kysy meiltä.

Suunnitellaan uutta

Kurtturuusun poistamisessa ei ole oikotietä onneen, vaan se ottaa sekä aikaa että sitkeyttä. Kasvi on hävitettävä juurineen mekaanisesti kaivamalla joko lapiolla tai kaivinkoneella alueen koosta riippuen. Jos maahan jää pienikin pätkä juurta, puskee ruusu vesaa aina uudestaan. Pihan pahiksella ei myöskään ole mitään asiaa kotikompostiin tai taloyhtiön biojätteeseen. Kasvi kaikkine osineen tulee pakata säkkeihin ja toimittaa jätteenkäsittelyasemalle, jossa se hävitetään asianmukaisesti. Urakan arvioinnissa kannattaa käyttää ammattilaisen apua etenkin, jos käsiteltävää pinta-alaa on paljon.

Entä mitä tilalle? Kurtturuusu on saattanut kattaa isojakin alueita pihapiiristä ja sen poistaminen voi jättää jälkeensä avaran tilan. Kurtturuusun poisto saattaa olla hyvä sysäys koko pihan uudelleen suunnitteluun ja tilan käyttötarkoituksen miettimiseen. Kotikadun puutarhureilla ja pihasuunnittelijoilla on useita vaihtoehtoja vapautuvan tilan täyttämiseksi, joten kysy meiltä lisää.

Kaipaatko ammattiviherpeukaloa apuun kurtturuusun kanssa, ajankohtaisia istutusvinkkejä tai helpotusta taloyhtiön pihan syystöihin? Ole yhteydessä omaan huoltoyksikköösi tai jätä meille tarjouspyyntö – me käärimme hihat! Muistathan, että syksyllä ennakoidaan jo ensi kesän kukinta sillä kukkasipuleiden ja kunnostustöiden aika alkaa nyt.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.


Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.

 

Kotikatu Kuopio palkittiin erinomaisesta työstä

Kruunuasunnot palkitsee vuosittain ne huoltoyhtiöt, jotka ovat hoitaneet työnsä erityisen hyvin. Yksi ansioituneista huoltoyhtiöistä on Kotikatu Kuopio, jonka kiinteistönhoitajana työskentelee Tanja Piispanen.


– Se vähän yllätti, miten paljon erilaisia tehtäviä kiinteistönhuoltoon kuuluu. Tämä on monipuolisempaa kuin olin ajatellut, 8 vuotta sitten alalle tullut kiinteistönhoitaja Tanja Piispanen kertoo.

Aloittaessaan Kotikatu Kuopiolla hänen töihinsä kuuluivat Hatsalankadun ja Sompatien ulkoalueiden hoito. Työpäiviin lukeutui muun muassa roskakierroksia, nurmikonhoitoa, ulkokalusteiden ja leikkipaikkojen kunnosta huolehtimista ja talvella käsilumitöitä sekä hiekoitusta. Sittemmin Piispanen kouluttautui lisää ja siirtyi sisällä tehtäviin teknisiin huoltotöihin. Asuntojen ilmanvaihdon, lämmityksen, sähköjen ja vedenjakelun tulee toimia oikein. Kotikatu Kuopion työnjohtaja Jouni Taskinen sanoo, ettei kotona aina osaa ajatella, miten paljon erilaista tekniikkaa asumisviihtyvyyteen vaaditaan.

– Talon rakentamisessa on mukana lukuisia eri alojen erikoisosaajia. Kun asukkaat muuttavat taloon sisään, kiinteistönhoitajan pitää hallita ja tietää kaikista erikoisaloista vähintään perusasiat. Kiinteistöissä onkin jo niin teknisiä ratkaisuja, että on lähes välttämätöntä kouluttautua koko ajan ja pysyä mukana uudistuvassa kehityksessä. Mitä parempi tieto kiinteistönhoitajalla on hoidettavasta kiinteistöstään, sitä vähemmän vikatilanteita tulee, Jouni kertoo.

Koneiden ja laitteiden tarkkailu, säätäminen sekä huoltaminen, mittareiden lukeminen, yhteistilojen siivous, pihan hoito ja muut toistuvat vuosityöt vievät reilut puolet kiinteistön ylläpitoon kuluvasta työajasta. Loppupuolisko koostuu yllättävistä tehtävistä, kuten asukkaiden ilmoittamista vioista.

Tiimissä jokaisella on oma osansa

Piispasen mieluisimpia tehtäviä ovat ne, jossa pääsee tekemään käsillä.

– WC-kalusteiden tai hanojen korjaus, muiden laitteiden korjaus ja yleisesti kaikki pieni näperrys. Ensimmäisillä kerroilla jännitti mennä toisten ihmisten koteihin tekemään töitä, mutta nyt se on jo arkipäivää, Tanja sanoo.

Hatsalankadun ja Sompatien asukkaat tulevat mielellään juttelemaan Piispaselle, kun näkevät tätä taloilla. Joskus eteen tulee erikoisiakin työkeikkoja. Kerran hän esimerkiksi kävi päästämässä asukkaan sisään asunnon parvekkeelta, kun koirat olivat vahingossa lukinneet omistajansa ulos. Taskisen mielestä antoisinta työssä ovat juuri asiakaskohtaamiset. Jotta työt sujuvat hyvin, taustalla on iso joukko tekemässä töitä.

– Olemme osa Kruunuasuntojen tiimiä, jossa kaikki hoitavat oman osansa. Monta asiaa käydään asukkaan puolesta läpi ennen kuin asukas sitä tietääkään. Yksittäisen asukkaan asiaa voi hoitaa useampi ihminen, toteaa Jouni.

Palkkiojärjestelmä kannustaa tekemään parhaansa

Huoltoyhtiöiden tekemä työ on usein näkymätöntä. Kun sisällä on puhdasta ja siistiä, valaistus pelaa, ulkona ei tarvitse pelätä liukastumista, tiet on aurattu ennen töihin lähtöä ja kaikki on kunnossa, asukkaat eivät välttämättä kiinnitä asiaan huomiota. Kruunuasunnoilla hyvä työ palkitaan. Kotikatu Kuopio on yksi niistä huoltoyhtiöistä, joka sai vuodelta 2020 lisäpalkkion, joka vastaa yhden kuukauden huoltosopimusmaksua. Kruunuasuntojen palkkiojärjestelmä toimii myös toisin päin, eli jos huoltoyhtiö ei ole täyttänyt kaikkia tehtäviään, heille tulee sanktiomaksu.

Palkkioiden tai sanktioiden maksu päätetään taloilla tehtävien tarkastuskierrosten perusteella, joita pidetään eri vuodenaikoina. Kierrosten lisäksi myös asukkaiden antamilla palautteilla on vaikutusta palkkioihin. Kruunuasuntojen kiinteistöpäällikkö Timo Rautiainen kertoo Piispasen ja Taskisen onnistuneen töissään erinomaisesti.

– Hyvä, osaava, ammattitaitoinen, aikaansaava, asiakaspalvelu kohdallaan, tuntee kohteet – koskee molempia, Rautiainen sanoo.

Teksti:  Kruunuasunnot / Marianne Minkkinen
Kuvat: Kotikatu Kuopio / Jouni Taskinen

Koeajossa uuden sukupolven hybridiruohonleikkuri

Hybriditeknologia avaa vihreitä kehitysmahdollisuuksia kiinteistöhuollon kesäsesonkiin. Uudenlaisen ruohonleikkurin avulla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta jopa 30 prosenttia ja tehostaa samalla leikkuutyön tekemistä. Kuvassa hybridiruohonleikkurin äärellä kiinteistönhoitaja Jouko Soukola sekä RL-Traktorikone Oy:n Fredrik Holmqvist.


Hybridit ovat useimmille meistä tuttu juttu niin autoista kuin fillareistakin. Nyt poltto- ja sähkömoottoriteknologiaa yhdistävät uutuudet tekevät tuloaan myös suurempiin päältäajettaviin ruohonleikkureihin. Kotikatu koeajoi ensimmäisenä Suomessa Husqvarna P535HX -etuleikkurin, joka osoittautui ensituntumalta olevan varsin soiva peli. Hybridileikkuri oli koeajossa Kotikatu Jokilaaksossa.

Uudenlaisessa Hybrid rider -leikkurissa on päävoimanlähteenä 17,8 kW:n dieselmoottori, joka on höystetty sähköisellä ajovoimansiirrolla. Kun leikkurilla siirrytään nurmialueelta toiselle, toimii laite sähköllä. Fiksu koneisto kerää energiaa takaisin myös jarrutusvoimasta. Kuin leikkurilla leikataan ruohoa, voimanlähteeksi vaihtuu polttomoottori ja moottorin käydessä akut latautuvat. Jos leikkuri tarvitsee leikkuutyön aikana lisävoimia esimerkiksi leikattaessa ylämäkeä, sähkömoottori tulee avuksi ja laite suoriutuu tällä tavalla kuormituspiikistä paremmin ja sen tuottavuus kasvaa. Kun leikkurilla leikataan ruohoa, kone lataa akkujaan eli käytännössä suurimman osan koneen käyttöajasta. Tämä taas tarkoittaa, että akuissa on aina käyttövoimaa silloin kuin sitä tarvitaan – leikkuri on itselataava hybridi.

Ensikokemukset vakuuttavat

– Käytännössä uusi hybridi voi tehdä kaiken liikkumisen sähkömoottoreilla ilman hiilipäästöjä tai meluhaittoja. Akun kapasiteetti riittää noin 50 minuutin ajoon tai työhön lisälaitteiden kanssa, jotka eivät vaadi voiman ulosottoa lisälaiteakselilta. Hybridi mahdollistaa jopa 30 prosentin polttoaineen säästön, kun leikkuri ladataan käyttöjaksojen ulkopuolella, Kotikatu Jokilaakson työnjohtaja Samuli Palonen kertoo.

Uudenlaiseen teknologiaan pohjautuvan leikkurin tuomat hyödyt käytännön leikkuutyöhön ovat selvät: koska sähkömoottorit tekevät ajotyön, eikä polttomoottorin tehoja tarvitse jakaa ajomoottoreille, voidaan leikkurin lisälaiteakselille siirtää enemmän tehoja.

– Tämä mahdollistaa sen, että leikkuri voidaan varustaa suuremmalla, jopa 180 senttisellä leikkuulaitteella. Leikkuuala kasvaa samalla ajonopeudella työskenneltäessä ja isoissa pinta-aloissa jopa 16 prosenttia. Edestakaisia leikkuukertoja tulee vähemmän ja tekeminen tehostuu yhtä kaikki. Uusi leikkuri vastaa hyvin arvojamme koskien ympäristövastuullisuutta ja kestävää kehitystä. On ollut hienoa päästä testaamaan uutta leikkuria ensimmäisenä Suomessa, kerätä kokemuksia ja antaa palautetta valmistajalle, Samuli tiivistää.

Työkoneiden sähköistämistä koskevia kehityshankkeita toteutetaan Kotikadulla yhdessä tunnettujen laatutoimittajien, muun muassa Husqvarnan ja Stihlin kanssa. Pienet akkukäyttöiset koneet kuten lehtipuhaltimet ja pensasleikkurit ovat jo nyt järkevän hintaisia ja niiden käyttökapasiteetti on riittävää myös ammattikäyttöön.

– Meillä on paljon sähkökoneita käytössä ja lisää hankitaan kun vanhaa välineistöä uusitaan. Akkukäyttöiset ruohonleikkurit, pensasleikkurit, lehtipuhaltimet ja muut pienkoneet aiheuttavat vähemmän melua, pölyä ja käryä, mistä olemme saaneet kiitosta niin asukkailta kuin työntekijöiltäkin. Myös helppokäyttöisyydestä on tullut kehuja erityisesti kesätyöntekijöittemme suusta, kertoo kalusto- ja hankintajohtaja Mika Uusi-Simola.

Tutustu Kotikatu Jokilaaksoon tästä.

Tarvitsetko paikallista ja laadukasta kiinteistöhuoltopalvelua? Katso paikallisyksikkömme yhteystiedot tästä ja kysy meiltä lisää!

Porissa kaik hoituu

Monipuoliset työtehtävät ovat kiinteistönhoitaja Jere Frimanin arjen iloja. Se myös näkyy: ”Jere hymyilee koko ajan. Työ kuin työ ratkeaa ripeästi ja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyömme sujuu valtavan hyvin”, nyökkää Kotikadun tyytyväinen asiakas, kehitysvammaisten asumisyksikkö Poijun vastaava ohjaaja Laura Ketola.


Kiinteistönhoitaja Jere Friman voi vastata puheluun melkeinpä missä ja minkä ääreltä tahansa. Tällä kertaa hän on juuri ryhtymässä selvittämään, miksi porilaisen tuetun asumisen yksikön WC-istuin vuotaa. Jere on tykätty ja osaava – nytkin ongelma luultavasti hoituu vikkelästi. Vaikka päivän työlistalla on mukavasti mittaa, Jerellä on aikaa jutella. Se on yksi tämän vahvasti Porin murretta puhuvan, helposti lähestyttävän huoltomiehen vahvuuksista. Vaikka Jerellä olisi kiire, se ei näy ulospäin. Työt tehdään asiallisesti, hyvin ja vauhdilla, silti tippaakaan hoppuilematta.

– Avoin keskustelu ja tiivis yhteistyö auttavat paljon. Ja koska palvelemme paikallisesti, tunnemme kohteemme hyvin. Samoin myös yksiköiden asukkaat ovat tulleet tutuiksi ja osaamme toimia heillekin parhaalla mahdollisella tavalla. Liikaa häiritsemättä, toiveet ja tarpeet huomioiden, Jere kuvailee.

– Me kaikki pidämme kovasti Jerestä. Hän tulee todella nopeasti auttamaan ja on vieläpä erittäin positiivinen. Lisäksi arvostamme Jeren pelisilmää – hän on hienotunteinen ja osaa hyvin katsoa tilanteet, milloin huoneisiin voi mennä, vastaava ohjaaja Laura Ketola kiittelee.

”Kun kiinteistöistä pidetään hyvää  huolta, pystytään ehkäisemään ongelmia”

Jere huolehtii päivittäin useiden kohteiden viihtyisyydestä ja toimivuudesta Porissa. Niistä kaksi on tuetun asumisen yksikköjä Veturitallinkadulla: 12-paikkainen tilapäisyksikkö Poiju ja 20-paikkainen kehitysvammaisten autettu asuntola Tyrni.

– Tyrni on vakituisen asumisen yksikkö, joka palvelee pääsääntöisesti autismikirjon asiakkaita. Heillä on yhteiset tilat sekä jokaisella oma huone. Poijussa puolestaan tarjoamme tilapäishoitoa kaikenikäisille erityisen tuen tarpeessa oleville, pääsääntöisesti kehitysvammaisille, Laura avaa Porin vammaispalvelujen toimintaa.

– Tehtävämme on antaa kodinomaista hoitoa ja tukea perheiden jaksamista, hän lisää.

Jere on tuttu näky sekä Poijussa että Tyrnissä, sillä hän piipahtaa paikalle joka päivä. Työtehtäviä yksiköissä on laidasta laitaan. Tyypillisimpiä ovat esimerkiksi vesikalusteiden asennustyöt, ilmastointilaitteiden suodatinvaihdot, hyllyjen kiinnitykset ja kalustetarkastukset sekä lampunvaihdot. Tehtävää on sekä ulkona että sisällä.

– Enemmistö töistä on ylläpitotöitä. Kun kiinteistöistä pidetään hyvää huolta, pystytään ehkäisemään tulevia ongelmia. Teimme esimerkiksi hiljattain ison vesikalustetarkastuksen kaikissa huoneissa ja keittiöissä. Tarkistimme tiivisteiden kunnon ja vaihdoimme niistä osan, Jere luettelee.

Pikaista reagointia ja moderni tapa toimia

Paitsi Jeren osaamista ja iloisesti palvelevaa asennetta, Porin vammaispalveluissa arvostetaan kovasti myös Kotikadun nykyaikaisia toimintamalleja.

– On kätevää, että vikailmoitukset saa tehtyä netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuvailemme ongelman ja Kotikadulta tullaan katsomaan, mitä asialle voidaan tehdä. En muista, että olisimme koskaan joutuneet odottamaan huoltoa vaan meitä on aina palveltu ripeästi, Laura iloitsee.

Vastuu huoltopyyntöjen kirjaamisesta on annettu koko Poijun ja Tyrnin henkilökunnalle.

– Se kirjaa, kuka on vuorossa ja huomaa tilanteen. Mahdollisimman pian, etteivät jää asiat roikkumaan tai rempalleen. Ja mikä mukavinta, voimme luottaa siihen, että huolto tulee jo saman päivän aikana, Laura hymyilee.

Kotikatu Kuopiossa: Toimivan yhteistyön huipulla

Sanonnan mukaan näköala Puijolta on Suomen kauneus yhteen tauluun koottuna. Kuopion kotikatulaisilla on kunnia vastata Puijon lakialueen kiinteistöhuollosta, viihtyisistä ulkoalueista sekä olla mukana rakentamassa upouusia elämyksiä yhdessä Puijo Peakin kanssa.


Mäkihyppy on ollut Pekka Niemelän päälaji pienestä pitäen, ja Puijolta ponnistanut mies tunnetaan arvostetusta päävalmentajatyöstään viiden eri maan lipun alla. Vuonna 2019 hänelle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla siipiä yrittäjänä.

– Kuopion kaupunki järjesti ideakilpailun Puijon tulevaisuudesta, ja meidän liiketoimintasuunnitelmamme voitti. Kun vietin matkalaukkuelämää 200 päivää vuodesta, oli hotellihuoneissa aikaa miettiä, miten herättäisin Puijon matkailualueen loistoonsa ja sovittaisin maailmalta keräämäni ideat suomalaisiin raameihin. Oivalsin, että koko Kuopion kattavaa positiivista kierrettä ei tehdä yhden miehen muskeleilla. Tarvitsin alusta alkaen mukaan parhaat ja asiaan sitoutuneet ammattitaitoiset kumppanit, Pekka painottaa.

Ykkösketjuun valikoitui Kotikatu Kuopio, jonka maine luotettavana toimijana oli vahva. Kotikatu jakoi Puijo Peakin kanssa samat edistykselliset arvot sekä halun uudistaa toimintaa kestävän kehityksen otteella.

Apukäsinä myös kehittämisprojekteissa

Kotikatulaiset tekevät yhteistyötä sekä Puijo Peakin että kaupungin Tilapalveluiden kanssa.

– Vastaamme 365 päivää vuodesta kiinteistöhuollosta Puijon matkailualueella, jonka keskiössä on Puijon torni. Työt painottuvat ulkoalueiden puhtaanapitoon, huolto- ja korjaustehtäviin, konetöihin sekä päivystykseen. Lisäksi olemme näyttäneet osaamisemme projekteissa, joiden tähtäimessä on alueen monipuolinen kehittäminen, kuten rengasmäen mattohissin kasaaminen sekä asennus, työnjohtaja Marko Karvonen avaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin uniikkia yhteistyökuviota.

Vierailijoilta on saatu hyvää palautetta alueen yleisviihtyvyydestä. On tärkeää pystyä luottamaan, että paikat pelittävät moitteettomasti sesongista toiseen.

– Puijon maja on valmistunut vuonna 1907 ja panoraamanäkymällä varustettu Torni vuonna 1963. Natura-alueeseen kuuluvassa metsässä asustaa 200-vuotiaita kuusivanhuksia. Ainutlaatuisen ympäristön ja historiallisten rakennusten kanssa ei voi olla piiruakaan jälkijättöinen. Jos jossain prakaa, niin on tärkeää, että töihin tartutaan heti, Pekka toteaa.

Huolella ja ylpeydellä hoidettu maamerkki

Paraikaa Tornissa käynnistellään nurmien leikkuuta. Kaikissa rutiinihommissakin on otettava huomioon alueen erityislaatuisuus.

– Korkean sijainnin vuoksi lumet sulavat hiukan eri tahdissa kuin alempana. Huolehdimme myös, että päivittäiset huoltokierrokset on käytynä ennen ravintoloiden avaamista. Onneksi työt voi täällä koneidenkin kanssa aloittaa jo aamuviideltä, koska kuuntelijoina on korkeintaan aarniometsän eläimiä, Marko hymyilee.

– Niin huikea paikka tämä on, että löydän itseni Tornin kupeesta vapaa-ajallakin: Puijon majalla on nautittu monet hyvät lounaat

Kotikatu Jyväskylässä: Talkkarina keskellä kaupungin merkittävintä kehityshanketta

Vuoteen 2010 asti paikalla jyskytti paperitehdas, nyt Tourujoen kainaloon Kankaalle on rakentumassa ekologinen ja luova kaupunginosa, jossa yhdistyvät tulevaisuuden tuoreimmat oivallukset, älykkyys ja kestävä rakentaminen. Yli 30 hehtaaria kattava alue sai viime joulukuussa oman talkkarinsa. – TL-Maintin Jukka Sillankorvan ote lapiosta on taatusti yhtä edistyksellinen kuin Kangaskin, hymyilee palvelupäällikkö Ulla-Maija Valtonen Kankaan Palvelusta.


Talkkarin titteli komeilee niin Jukan ulsterissa kuin autossakin. Miehen silmäkulmassa kujeilee huumori, kun hän kertoo ”työsuhdeasunnostaan”, joka sijaitsee vuonna 1916 rakennetussa hevostallissa.

– Tosin parhaiten minut löytää ulkohommista tai huoltokierroksilta vastaamissamme kerrostaloissa, joita on tällä hetkellä Kankaan alueella seitsemän. Joukossa on osake- ja vuokrataloja, viimeisimpänä tulokkaana monisukupolvikortteli koostuen sekä opiskelijakodeista että varttuneemman väen asunnoista. Pihalla juuri keskusteltiin asukkaan kanssa, että mitenköhän ne nuoret saavat seniorien biletykseltä lainkaan opiskeltua, Jukka virnistää.

Näytön paikka kaikille osapuolille

Kankaan sanotaan olevan oma tiivis keitaansa keskustan kupeessa. Rakentaminen elää hetkessä ja tähtää tulevaisuuteen: miljardiluokan kokonaisinvestoinninon määrä valmistua vuonna 2040 tarjoten resurssiviisaan kodin 6000 asukkaalle sekä yli 2000 työpaikalle.

– Voi rehellisesti myöntää, että Kankaan hanke on vaativa tilaaja. Tämän kokoluokan projektissa on monta toimijaa, tilanteet muuttuvat ja työmaat etenevät koko ajan. Ajatus kilpailuttaa ja hakea alueelle talkkaria lähti aidosta tarpeesta ylläpitää teknisesti ehjää sekä toimivaa ympäristöä yli perinteisten huoltorajojen. Yhteistyötä Kotikatuun kuuluvan TL-Maintin kanssa on takana alle vuosi, mutta jo nyt on huomattu, miten huoltopalveluiden kokonaiskoordinaatio on helpottunut, Ulla-Maija kertoo.

– Kankaan identiteettiin kuuluu kuunnella asukkaita herkällä korvalla. Olen saanut positiivista palautetta Jukan ammattitaidosta sekä talkkarin läsnäolosta, joka tuo turvallisuudentunnetta asumiseen, hän jatkaa.

Työkalupakissa kehitysideoita

Talkkarilta odotetaan ulkoalue- ja kiinteistöhuollon lisäksi huomioita sekä tarkkaa silmää alueen toiminnallisuuden edistämiseksi. Viimeksi kaupungin rattaisiin lähti ehdotus jätepisteiden roska-astioihin liittyen.

– Aikaisempi työkokemus Lutakossa kartutti kokemusta erityisesti uuden asuinrakennuskannan vaatimuksiin. Yhteensovittamista piisaa, ja on myös pysyttävä kartalla työmaiden liikennejärjestelyiden suhteen, Jukka pohtii.

– Onneksi jo lähes ajattelet puolestani! Yhteyden toimiessa ei töiden perään tarvitse kytätä. Meidän talkkarilla kun on tapana, että se lunastetaan, mitä sovitaan, Ulla-Maija kiittelee

TL-Maint ja Kotikatu ovat osa PHM Groupia.

Oulussa kaikki hyvin: Kotikauppa Kotikadulla

”Jotta kaupassa olisi kiva käydä”, kuuluu K-ryhmän slogan. Sen allekirjoittaa myös oululaisen K-Supermarket Toppilan diplomikauppias, Janne Saarela. Jotta tavoitteeseen päästään joka päivä, on rinnalle valittu luotettava kiinteistönhuollon asiantuntija – Kotikatu, tottahan toki.


K-Supermarket Toppila avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Sittemmin paljon on muuttunut, mutta moni asia on säilynyt ennallaan: K-Supermarket Toppilassa asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi osa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokemusta on siisteys. Kun kaikki toimii kuten pitääkin, kaupassa on mukava asioida. Sen Kotikatu on varmistanut yhdessä myymälähenkilökunnan kanssa jo ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien.

Toimeliaat yöt takaavat siistit aamut

Kotikatulaiset pitävät huolta K-Supermarketin viihtyisyydestä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolisia ulko- ja sisätöitä: muun muassa lumi- ja hiekoitustöitä, ruohonleikkuuta, siivoamista ja tekniikasta, lämmityksestä sekä ilmanvaihdosta huolehtimista. Työtä pyritään tekemään silloin, kun kauppa ei ole auki tai ihmisiä on vielä vähän.

– Asiakkaille kotikatulaisten yöllinen ja aamuvarhainen aherrus näkyy siistinä ympäristönä. Työskentelemme pääsääntöisesti sellaiseen aikaan, ettei meistä ole asiakkaille haittaa, Kotikadun työnjohtaja Harri Väänänen kertoo.

– Esimerkiksi näin korona-aikaan maskeja saattaa olla vähän siellä sun täällä. Me hävitämme ne asianmukaisesti ja varmistamme, että ostoksille on kiva tulla, hän lisää.

Kyllä paikallisuudelle ja avoimelle keskustelulle

Kauppias kuvaa Kotikadun paikallisesti palvelevaa toimintamallia hyväksi ratkaisuksi. Avoimuus ja suora keskusteluyhteys ovat kantaneet mukavasti hedelmää.

– Uskon, että tulemme toimimaan vielä pitkään yhdessä. Kotikatulaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Meillä on tietyt toiveet kiinteistönhuollon suhteen ja varmistamme tavoitteisiin pääsemisen säännöllisillä palavereilla ja yhteydenpidolla, Janne sanoo.

– Tänne vaan puhelua ja pyörät lähtevät nopeasti pyörimään, Harri lupaa.

K-Supermarket Toppilassa on alusta asti vannottu suomalaisuuden ja paikallisuuden nimiin. Se näkyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kalustehankinnoissa ja tuotepaletissa. Valikoimissa on lähes 15 000 tuotetta ja paikallisuus on hyvin edustettuna esimerkiksi leivissä, leivonnaisissa, vihanneksissa, marjoissa ja kananmunissa.

– Olemme nuorekas, asiakkaita kuunteleva kauppa. Alueemme kehittyy nopeasti ja pyrimme kehittymään siinä mukana. Me täytämme asiakkaamme tarpeet ja helpotamme heidän arkeaan tavoilla, joista he eivät ole tohtineet vielä haaveillakaan, Janne kuvailee kauppansa ydintä.

Kotikatu Pirkanmaalla: Ulkoalue on näkyvä osa tapahtumaelämystä

Tampere-talolla järjestetään vuosittain yli tuhat tapahtumaa, jotka houkuttelevat paikalle peräti 620 000 vierailijaa vauvasta vaariin. Ulkoalue on pidettävä heitä varten viihtyisänä ja ennen kaikkea turvallisena. – Avoimella yhteistyöllä ja nopealla reagoinnilla turvataan tapahtumavieraiden kulku haastavissakin keliolosuhteissa, kertoo Tampere-talon kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto.


Kiinteistönhoitaja Ville Määttänen aloittaa työpäivänsä aina Tampere-talolta. Hän vastaa Tampere-talon sekä viereisen Courtyard by Marriott -hotellin ulkoalueiden siisteydestä ja turvallisuudesta: siivoaa roskat ja lehdet, tyhjentää roskikset ja huolehtii lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta. Tampere-talolla se tarkoittaa, että talvisin lapiohommia riittää.

– Alue ei ole kovin iso, mutta portaita ja sisäänkäyntejä on paljon. Pääportaita ei hiekoiteta lainkaan, ja ne on pidettävä aina sulana.

Työt tehdään aikaisin aamulla ennen kuin Tampere-talon vieraat saapuvat ja hotellin asiakkaat heräilevät. Tapahtumapäivinä kohde saa Villeltä tarvittaessa erityistä huomiota.

– Jos päivän aikana esimerkiksi sataa paljon lunta, käyn paikalla uudelleen ja varmistan, että kulku on turvallinen ja alue varmasti siisti.

Kunnossapito- ja huoltotöissä painotetaan oikea-aikaisuutta: päivisinkin työt tehdään niin, että niistä ei aiheudu häiriötä, saati vaaraa, kiinteistöissä asioiville.

Tuttu kiinteistönhoitaja on askeleen edellä

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto on ollut Tampere-talon palveluksessa yli 30 vuotta. Sinä aikana kiinteistöhuolto on ammattimaistunut melkoisesti. Varsinkin talotekniikan ja rakennusautomaation kehittyminen ovat vieneet yhteistyötä vahvasti kohti sopimusmallia. Koiviston mukaan pitkäkestoisella yhteistyöllä on suora vaikutus siihen, miten hyvin kohdetta hoidetaan.

– Meillä esimerkiksi saattaa tuiskulumi pakkautua yhden poistumatien ovelle. Pitkään tontilla ollut työntekijä tietää tällaiset erityistä huomiota vaativat kohdat ja hoitaa ne ennen kuin me ehdimme edes pyytää.

– Kun kiinteistöhuolto on askeleen meitä edellä, niin asiat menevät hyvin. Koivisto kiittelee yhteistyötä Kotikadun kanssa avoimeksi ja syväksi.

– Viestejä vaihdetaan puolin ja toisin ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tietää, mitä tontilla milloinkin tapahtuu. Sanoisinko jopa, että meidän yhteistyö on sopimustasoa syvempi.

Erityismaininnan ansaitsee myös Kotikadun asiakaspäällikkö Juha Pehkonen.

– Toisinaan asiat henkilöityvät, ja Juhan tapauksessa kävi juuri niin: seurasimme Juhan perässä Kotikadun asiakkaaksi. Juha ymmärtää käytännön työn ja vaikuttaa osaltaan myös toteutuksentasoon. On tärkeää, että ihminen pitää minkä lupaa.

Toimiva kiinteistöhuolto vahvistaa asiakaskokemusta

Koivisto näkee, että kiinteistöhuollolla ja sen tarjoamalla turvallisuudella ja viihtyisyydellä on iso merkitys Tampere-talon palvelukokonaisuuteen.

– Asiakaskokemus alkaa jo kauan ennen kuin asiakas saapuu meille. Kivaa tapahtumailtaa voidaan odottaa pitkäänkin. Ihan pienikin asia, esimerkiksi pihalla liukastuminen, voi pilata muuten onnistuneen viikonlopun. Piha-alueen turvallisuus ja esteettömyys on aivan ehdottoman tärkeitä kokonaisuuden kannalta, ja yleinen siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat asiakaskokemukseen merkittävästi.

Asiakaspalautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Koivisto ontyytyväinen, että asiakkaat antavat nykyään mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia.

– Olemme myös pyrkineet madaltamaan kynnystä asiakaspalautteen antamiseen. Risut ja ruusut vievät toimintaamme eteenpäin.