Kategoria: Ajankohtaista

Kotikadun uusi maajohtaja on hyvän työkulttuurin takuumies

Kotikadun uusi Suomen maajohtaja Toni Mannila on palveluliiketoiminnan saralla kokenut tekijä: vaiheikkaan työuran varrella tutuiksi ovat tulleet niin teollisuuden aputoiminnot, konekauppa, pohjoismainen kierrätysbisnes kuin globaali kiinteistöpalvelualan suuryrityskin. Tonin ensituntuma Kotikadusta on positiivinen: erityisesti henkilöstön sitoutuneisuus ja yrittäjähenkisyys ovat tehneet monessa mukana olleeseen ammattilaiseen vaikutuksen.


Haastatteluhetkellä Tonin neljäs työviikko uudessa maajohtajan pestissä on juuri käynnistynyt. Vaikka Kotikadun pääkonttorin käytävillä ovat vastaantulijat olleet koronan vuoksi verrattain harvassa, on hän jo ehtinyt saada varmistuksen sille, että myönteinen ennakkomielikuva yrityksestä vastaa myös todellisuutta.

– Tunnelmat ovat olleet erittäin hyvät ja minut on otettu upeasti vastaan. Jo nyt käydyt keskustelut ja kohtaamiset ovat osoittaneet, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Porukka on sitoutunutta ja tietoa jaetaan tehokkaasti. Hommia tehdään yrittäjähenkisesti, suurella sydämellä ennen kaikkea asiakkaan etua ajatellen.

– Se että tekijäkenttämme koostuu paikallisista yksiköistä, joista monet ovat entisiä alueellisia kiinteistöhuoltoalan pienyrityksiä, on ehdottomasti yksi vahvuuksistamme. Mukana on paljon pitkän linjan tekijöitä, eli osaamista ja asiantuntijuutta on tarjolla runsaasti ja laajalla skaalalla. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti entistä laadukkaampaa paikallista tekemistä asiakkaiden kanssa. Ja myös kasvun potentiaalia löytyy todellakin, Toni kuvailee tyytyväisenä.

Johtaja ihmisiä varten

Maajohtajan pesti on kansainvälistyvällä ja kasvavalla Kotikadulla kokonaan uusi. Toni kertoo, että yksi hänen työnsä tärkeimmistä päämääristä on luoda ja ylläpitää hyvää tekemisen kulttuuria koko henkilöstön parissa.

– Keskityn työssäni ennen kaikkea ihmisiin. He ovat tärkein resurssimme ja heidän osaaminen ja tekeminen ovat keskeisessä roolissa. Ja ­vaikka työni onkin suurelta osin niin sanottuja toimistohommia, odotan jo innolla, että pääsen tutustumaan sekä henkilöstöömme, asiakkaisiimme, että sidosryhmiimme eri puolilla Suomea ja osallistumaan myös käytännön kenttätyöhön. Yhtiöllemme on ominaista, että esimiehet eivät istu päivät pitkät pöydän takana, vaan ovat mukana ihan siellä ruohonjuuritasolla asti. Tämä sopii minulle hienosti, Toni kertoo.

Mikä luvataan, se pidetään

Asiakkaan kuunteleminen ja palvelun laatu nousevat Tonin puheessa haastattelun aikana monesti esille; kansainvälisestikin kokeneella ja palvelubisneksen lainalaisuudet hyvin ymmärtävällä uudella maajohtajalla tuntuu olevan kirkkaana mielessä, mikä on Kotikadunkin toiminnassa, ja myös sen menestyksekkäässä kasvussa­, kaikkein tärkeintä.

– Suurin merkitys on sillä, että pidämme, minkä lupaamme. Käytännössä vastuullamme on asiakkaittemme arjen viihtyisyys ja turvallisuus sekä heidän kotitalonsa, eli elämän tärkeimmät paikat ja samalla myös merkittävimmät taloudelliset sijoitukset. Kotien merkitys on nyt vielä voimakkaassa kasvussakin. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan asiakkaillemme konkreettista lisäarvoa asiantuntijuudellamme ja toiminnallamme, liittyipä se sitten ennakoivaan huoltoon ja kunnossapitoon tai vaikka fiksuun energianhallintaan.

– ­Paikallisuuteen pohjautuva organisaatiomme on avaintekijä näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Sen avulla varmistamme riittävät palveluresurssit, ripeän reagoinnin, hyvän kohde- ja asiakastuntemuksen ja pidämme samalla kiinteistöjen väliset siirtymät lyhyinä ja tehokkaina. Viimeksi mainittu tukee samalla myös ympäristövastuullisia tavoitteitamme.

Kotikadulle Tonin toi halu päästä osaksi voimakkaasti kasvavan yhtiön kansainvälistymistarinaa.

– Olen seurannut Kotikadun toimintaa viime vuosina suurella mielenkiinnolla. Yhtiö on uudistanut perinteisenä ja osin jäykkänäkin tunnettua markkinaa ja toimialakenttää rohkeasti. Heillä on ollut kova kehitysdraivi päällä, mikä puhutteli minuakin. Kun maajohtajan paikka tuli auki, tartuin heti mahdollisuuteen ja tässä sitä nyt ollaan. Fiilikset ovat loistavat, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Toni kuvailee hymyillen.

Työturvallisuus tapetilla: Terveenä ja hymyillen töistä kotiin

Mitkä ovat työturvallisuuden tärkeimmät päämäärät Kotikadulla, ja miksi ohjeita laaditaan ja kenen toimesta? Onko kiinteistöhuoltoalalla tyypillistä ammattitautia, entä miten turvallisuustarpeet vaihtelevat kohteittain? Porauduimme koko henkilöstöä kuin myös asiakkaitammekin koskevaan aiheeseen turvallisuuspäällikkö Antti Mäkisen kanssa.


– Minun työni keskiössä ovat ennen kaikkea ihmiset. Käytännössä ylläpidän työn tekemisen turvallisuutta ja kehitän työoloja siten, että ne ovat yhä paremmin koko henkilöstömme hyvinvointia ja terveyttä tukevia. Keskeisin tavoitteeni on ehkäistä työstä aiheutuvia sairauksia ja erilaisia tapaturmia, Antti kiteyttää.

Työtapaturmataajuuksia seurataan

Lukujen valossa tapaturmataajuudet ovat kiinteistöhuoltoalalla pienempiä verrattuna esimerkiksi rakennuspuolelle.

– Työkalulla voi osua ikävästi sormeen tai selän kolauttaa ahtaissa paikoissa pyöriessä. Yleisiä ammattivahinkoja ovat myös liukastumiset, kompastumiset sekä nilkkojen nyrjähdykset. Koska tiedämme, että kiinteistöhuolto kuormittaa fyysisesti, on tärkeää tauottaa tekeminen ja olla kiireisessä arjessakin aina itsensä puolella – eli välttää väsyneenä riuhtomista. Helppoa tai itsestään selvää tämä ei kuitenkaan ole, kuten esimerkiksi viime talven lumisavotan kanssa painineet tietävät.

– Vaikka Kotikadun tämänhetkiset tapaturmataajuusluvut ovat hyvällä mallilla ja vertailukelpoisia, niin aina on varaa parantaa ja kehittää erityisesti turvallisuuden ennakointia parantavia toimenpiteitä. Olemme mm. laatineet työtehtävistämme vaarojen arvioinnin, jonka perusteella tyypillisiä ongelmapaikkoja on pystytty vähentämään tai poistamaan kokonaan. Nämä arviot konkretisoituvat työntekijöillemme turvallisuusohjeiden sekä perehdytyksen muodossa, Antti tarkentaa.

Korkealla kohonneet riskit

Vastuu turvallisuudesta, hyvistä työtiloista sekä oikeiden työmenetelmien opastuksesta on ensisijaisesti työnantajalla. Henkilöstö taas sitoutuu noudattamaan ohjeita ja huomioimaan tarkoin töiden edellyttämät siisteys-, huolellisuus-, järjestys- sekä varovaisuustoimenpiteet.

– Tämä on vuorovaikutteista yhteispeliä, jossa jokaisen havainnoivan silmäparin rooli on tärkeä. Paras kenttätieto asiakaskohteistamme tulee työntekijöiltämme, jotka reagoivat ja raportoivat mahdollisista turvallisuuspuutteista omille tiiminvetäjilleen. Tällä hetkellä korkealla työskentelyn turvallisuus on asia, joka on noussut vahvasti esille, turvallisuuspäällikkö kertoo.

Kotikadulla on tapaturmien suhteen nollalinja, ja jotta näin olisi tulevaisuudessakin, on yhä useammassa kiinteistössä havahduttu kattoturvatuotteiden, kuten tikkaiden, kiinnityspisteiden sekä kulkusiltojen, päivitystarpeeseen.

– Koska kiinteistöjen omistajat ovat vastuussa vallitsevista turvallisuusjärjestelyistä, niin he myös tekevät päätöksen, miten korjausten kanssa edetään. Usein raporttimme jälkeen saamme taloyhtiöltä toimeksiannon pistää paikat kuntoon – ja onhan meidän turvallisuutemme asiakkaidemmekin etu!

Työturvallisuus luo vastuullisuutta ja tasa-arvoa

Kotikadun toimintaa ohjaavia, keskeisiä menetelmiä ei vedetä hatusta, vaan taustalla vaikuttavat lakisääteiset velvoitteet: esimerkiksi työturvallisuus-, pelastus-, kemikaali- ja työsopimuslaki. Turvallisuusohjeistuksen sisällöstä ja päivityksistä vastaa Antti yhdessä organisaation eri toimialueiden asiantuntijoiden kanssa.

– Kotikadulla on sovittu johtamismalli, jonka avulla voimme olla varmoja, että ohjeistukset menevät linjassa kaikille työntekijöille asti. Lisäksi panostamme esimieskoulutukseen, joka on tärkeä linkki tiedonkulussa koko kentälle.

On hyvä huomioida, että työturvallisuus myös luo perustan tasa-arvoiselle ja tasapuoliselle yrityskulttuurille, jossa ei ole sijaa häirinnälle tai yhdenkään kotikatulaisen epäasialliselle kohtelulle.

– Panostuksemme työturvallisuuteen, vastuullisuuteen sekä luotettavaan työnantajamielikuvaan nivoutuvat tiiviisti yhteen. Ne myös yhä vahvemmin vaikuttavat ihmisten päätöksiin, kun he valitsevat hakeutua meille töihin, Antti päättää.

 


Turvallisuus luodaan yhdessä

Me kotikatulaiset kiinnitämme kohteissamme huomiota mm. alla oleviin turvallisuustekijöihin. Kokonaisvaltainen turvallisuus on kuitenkin jatkuvaa yhteispeliä asiakkaiden kanssa: jos havaitset riskitekijän tai turvallisuuspoikkeaman, kerrothan siitä meille.

ULKOALUEET:

  • kaltevat nurmikkoalueet
  • montut & kaivonkannet
  • valaistus & turvahiekoitus
  • liputuksen turvallisuus

KATTOTURVALLISUUS:

  • katolle kulku on turvallinen
  • tikkaiden valjaskiskot
  • kulkusiltojen kunto
  • valjaiden kiinnityspaikat

YLEISET TILAT:

  • putkien & kulmien huomioteippaus
  • ehjät pistorasiat
  • riittävä matotus
  • valaistus
  • hätäpoistumistiekyltit

TEKNISET TILAT:

  • sähköpääkeskuksen, lämmönjakohuoneen ja IV-konehuoneen siisteys & työturvallisuus

SIIVOUS:

  • lattiamateriaali & jalkinevalinta
  • soveltuvat kemikaalit

Tarkistamme myös, että tiloihin hankitut alkusammuttimet ovat tarkistettuja ja toimivia.

Viherkehä osaksi Kotikatua

Viherkehän Minna Keskitalo satsaa tulevaisuuteen


Kotikatu Group Oy on hankkinut Uudellamaalla toimivan Viherkehä Oy:n osakekannan.

– Pidän tärkeänä toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja sen varmistaakseni Viherkehä liittyy osaksi Kotikatua. Yhteistyössä pystymme huomattavasti helpommin panostamaan esimerkiksi tehokkaampiin työmenetelmiin tai ekologiseen kalustoon ja välineisiin. Tekemisemme jatkuu kuten tähänkin asti, nimi ja yritysilme säilyvät ennallaan ja itse jatkan työskentelyä tuttuun tapaan, sanoo Viherkehän Minna Keskitalo.

– Haluamme panostaa viherpalveluosaamiseemme ja Minna tiimeineen tuo siihen erittäin hyvän lisän. Uskon, että yhdistämällä voimamme asiakkaamme hyötyvät: kun ammattilaiset pääsevät jakaman hyviä käytäntöjä ja ideoimaan toteutettavia töitä laajemmalla porukalla, lopputulos paranee, toteaa Kotikadun operatiivinen johtaja Sakari Pietilä.

Viherkehä toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen toimintaansa omalla nimellään ja yritysilmeellään. Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja löydät ne täältä.

Lisätietoja:
Sakari Pietilä, operatiivinen johtaja Kotikatu, 050 385 1138
Minna Keskitalo, toimitusjohtaja Viherkehä, 040 833 5880

Paimiolainen Kiinteistöhuolto 3 J osaksi Kotikatua

Kiinteistöhuolto 3 J:n Juhani Kontto ja Jussi Parikka


Kotikatu Group Oy on hankkinut paimiolaisen Kiinteistöhuolto 3 J Oy:n osakekannan.

– Kun tuli mahdollisuus keventää yrittäjänä toimimisen taakkaa, tartuimme tilaisuuteen. Leveämmät hartiat taustalla ovat voimavara ja näemmekin muutoksen mahdollisuutena kehittää toimintaamme ja henkilöstömme osaamista entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Toiminta jatkuu totuttuun tapaan samalla nimellä ja tutun porukan voimin, kertovat Kiinteistöhuolto 3 J:n Juhani Kontto ja Jussi Parikka. Jatkamme päivittäistä työskentelyä kuten tähänkin asti, he jatkavat.

– Tervetuloa Kotikadulle niin uusi henkilöstö kuin asiakkaatkin, sanoo Kotikadun operatiivinen johtaja Sakari Pietilä. Yrittäjähenkisyys on läsnä paikallisessa toiminnassamme paikkakunnasta riippumatta. Me teemme töitä asiakkaidemme lähellä, palvelun laatuun panostaen, Sakari jatkaa.

Kiinteistöhuolto 3 J toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen toimintaansa omalla nimellään ja yritysilmeellään. Tuttu henkilökunta jatkaa kaupan jälkeen samoissa tehtävissä kuten ennenkin. Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja löydät ne täältä.

Lisätietoja:

 Sakari Pietilä, operatiivinen johtaja Kotikatu, 050 385 1138
Juhani Kontto, toimitusjohtaja Kiinteistöhuolto 3 J, 0500 523 792

QSC Group osaksi Kotikatua

QSC Groupin toimitusjohtaja Mikko Jurvelin ja Kiinteistöhuolto Jurvelinin toimitusjohtaja Matti Jurvelin


Kotikatu Group Oy on hankkinut QSC Group Oy:n osakekannan.

QSC Group Oy:n ja sen kaikkien tytäryhtiöiden (Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy, Kiinteistöpalvelu Lintula Oy, Kirkas Siivous Oy ja Talohuolto Multanen Oy) toiminta jatkuu ennallaan. Yhtiöt jatkavat toimintaansa entisillä nimillään, tutuilla yritysilmeillä ja samalla henkilökunnalla. Myös kaikki entiset omistajat jatkavat työskentelyä ja ovat jatkossa emoyhtiön osakkaita.

– Järjestely turvaa meille mahdollisuuden jatkossakin kehittää palvelujamme maailman digitalisoituessa ympärillämme. Tavoitteenamme on edelleen tuottaa mahdollisimman kattavasti ja innovatiivisesti asiakkaidemme tarvitsemia kiinteistöjen ylläpitopalveluja paikallisesti johdettuina, sanoo QSC Groupin toimitusjohtaja Mikko Jurvelin. Uudistus ei aiheuta muutoksia henkilöstöön, työnjohtoon tai kenenkään toimenkuvaan. Tarjoamme edelleen parasta paikallista palvelua, toimialueidemme itsenäisinä yksikköinä, nyt vain osana isompaa joukkoa, jatkaa Mikko.

– On hienoa saada joukkoomme kokeneita kiinteistöpalveluiden ammattilaisia, joilla on sama toimintaperiaate kuin meillä, toteaa Kotikadun toimitusjohtaja Ville Rantala. Vaikka Kotikatu on jo iso yritys, toimimme aina paikallisen johdon luotsaamana. Yrittäjähenkisyys on vahvasti läsnä arjessamme ja työn jälki on sen mukaisesti laadukasta ja asiakaslähtöistä, Ville jatkaa.

Lisätietoja:
Ville Rantala, toimitusjohtaja Kotikatu, 050 385 1442
Mikko Jurvelin, toimitusjohtaja QSC Group, 010 821 6090

Matti Jurvelin, Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy
Raimo Lintula, Kiinteistöpalvelu Lintula Oy
Seppo Kairala, Kirkas Siivous Oy
Ismo Multanen, Talohuolto Multanen Oy

Digiagentit Teams-projektin etulinjassa

Kotikadulla digitaalisuus on toiminnan keskiössä – meillä on digistrategia, jonka mukaan haluamme olla yksi alan johtavista toimijoista digiratkaisuiden saralla. Digistrategialla halutaan varmistaa, että työntekijöiden työ on mielekästä ja tehokasta.


Toimistoväen siirtyessä laajamittaisesti etätyöhön keväällä 2020, oli tarve ottaa käyttöön etätyötä tukevia tomintatapoja ja järjestelmiä. Teamsin käyttöönotto sujui mallikkaasti kumppanimme Sulavan sekä omasta organisaatiostamme koottujen digiagenttien avustuksella.

Kotikadun organisaatio koostuu hyvin monenlaisista rooleista. Suuri osa työntekijöistä on kentällä traktoreiden, mikrokuituliinojen ja muiden työkalujen kanssa ja noin kolmasosa työskentelee tiiviisti tietokoneella. Teams toimii nyt organisaation tietokonekäyttäjien yhteistyöalustana ja laajentaminen kentälle on myös suunnitelmissa. Käytännössä Kotikadun Teamsiin on keskitetty dokumenttien ja projektien hallinta, yhteistyön tekeminen ja kokoukset. Teams soveltuu hyvin yhtiön paikalliseen ketterään toimintamalliin, jossa kokeillaan ja opitaan paljon ja nopeasti.

– Perinteisesti kiinteistöalaa ovat vaivanneet valtavat järjestelmäviidakot, joista olemme halunneet päästä eroon alustastrategiallamme ja modernin työn työkaluilla, kommentoi Kotikadun projektipäällikkö Minna Honkanen. Käytännössä tavoitteenamme on, että työntekijöillämme on vain muutama järjestelmä, jonne kirjautua.

Kotikadun arvoja ja yrityskulttuuria leimaavat vahvasti paikallisuus. Teamsin käyttöönotto on lisännyt huomattavasti ihmisten välistä vuorovaikutusta ja välimatkat ovat kadonneet. Se on tarjonnut suoran kanavan vaikkapa Oulusta Helsingin Vuosaareen.

–  Yhteistyön helpottuminen ja tiedonsaannin ja -jakamisen avoimuus mahdollistavat meillä monenlaisia uusia asioita ja se on vaikuttanut myös yrityskulttuuriimme. Teams on tuonut meille paikan missä laajalle levittynyt organisaatiomme voi kohdata, Minna jatkaa.

Vuodessa valtava muutos

Kotikadun Teams-projekti sai vauhdikkaan lähdön, sillä aloituskokous pidettiin huhtikuun 2020 alussa, jolloin ihmiset olivat jo siirtyneet vahvasti kotikonttoreihinsa. Yhteistyössä Sulavan kanssa toteutetun projektin alussa mentiinkin heti ”syvään päähän”, kun tehokkaan etätyön mahdollistaminen oli heti välttämätöntä. Teamsin ja OneDriven jalkauttamisen lisäksi projektissa luotiin Teams-pelikirja ohjeistamaan käyttöönotossa ja suunniteltiin kattava johdon ja muun henkilöstön koulutusohjelma.

– Vajaassa vuodessa olemme saaneet ihan valtavasti muutoksia aikaiseksi. Avoimuus ja yhteistyö eri yksiköiden välillä on ottanut suuren loikan ja esimerkiksi IT-funktiomme rooli on muuttunut koko firman laajuisesti. Nyt meillä on keskitetyt hallintapalvelut, joista tarjotaan laadukkaita IT-palveluja yhdestä osoitteesta, Minna kommentoi.

Teamsin käyttöönotto myös edesauttoi yhtiön yhdistymistä PHM Groupin kanssa syksyllä 2020. Maaliskuussa 2021 Kotikadun Microsoft-järjestelmiä ollaan tuomassa myös PHM:n työntekijöiden käyttöön.

Digiagentit digiapureina

Kotikadun Teams-projektin jalkauttamiseen rakennettiin digiagenttien ryhmä, jonka tarkoituksena oli tukea työntekijöitä lähinnä Teams-käyttöönotossa – tällä hetkellä yhtiön 25 digiagenttia toimivat laajemminkin digiasioiden neuvonantajina työntekijöille ja teknisten ideoiden sparraustiiminä johdon suuntaan. Digiagenttien rekrytoimiseen toteutettiin sisäinen markkinointikampanja, jossa käytettiin hienoja digiagenttikuvituksia ja tämä innosti monia mukaan. Yhtiön tietohallintojohtaja Juha Allonen oli hankkeen päätukija ja kiinnostuneita lähti runsain mitoin mukaan. Digiagenttien ryhmässä on mukana monenlaisia työrooleja aluejohtajasta asiakaspalvelijaan ja tiimi kokoontuu joka viikko.

– Lähdimme avoimin mielin kokeilemaan digiagenttimallia, vaikka meillä ei ollut tällaista ikinä ennen tehty kohtaamispaikkojen puuttuessa, Minna sanoo.

Kentän ääni kuuluviin digiagenttien kautta

Yksi ryhmän aktiiveista on Helsingin Vuosaaren yksikön työnjohtaja Joonas Mansikka, joka liittyi ryhmään ennen kaikkea kiinnostuksesta tietotekniikkaan ja kaikenlaisiin uusiin asioihin.

– Meidän digiagenttien tehtävänä on ennen kaikkea edistää digitaalisten järjestelmien, kuten Teamsin, käyttöä ja jalkautusta entistä laajemmalle organisaatioon. Toimimme myös kentän edustajina ja sitä kautta IT-tiimimme saa tukea ja ideoita eri hankkeiden toteutukseen, ja me saamme myös kentän äänen kuuluviin sinne suuntaan, Joonas kommentoi.

– Halusin olla mukana projektissa, jossa pääsen etulinjasta näkemään, miten tällainen järjestelmä otetaan käyttöön isossa organisaatiossa. Toki halusin myös päästä itse vaikuttamaan siihen, miten järjestelmää käytetään omassa yksikössäni ja laajemmin firmassa. Uteliaisuus teknologiaan vei mukaan, sillä kyllä minussa hieman nörtin vikaa on, Joonas jatkaa.

Sulava ymmärsi kulttuurin

Yksi Kotikadun yrityskulttuurin kehittämisen osa-alueista on luotettujen kumppanien syväosaamisen hyödyntäminen. Sulava oli tiiviisti mukana projektissa ja toi muun muassa kulttuurimuutosasiaa vahvasti agendalle.

– Yhteistyömme toimi loistavasti ja mukana ollut Sulavan konsultti oli paras mitä olen koskaan tavannut. Myös Sulavan erittäin laaja-alainen osaamispooli on hieno juttu. Sieltä saa aina apua nopeasti ja ketterästi, Minna sanoo ja jatkaa: Yrityksemme ei ole mikään ultramoderni startup vaan olemme loppujen lopuksi aika perinteinen kiinteistöhuoltofirma. Sulavan konsultti sai nopeasti kiinni yrityskulttuuristamme.

 

Artikkelin on kirjoittanuta Juhani Lassila ja se on  julkaistu myös Sulavan sivuilla.

Pirkanmaalla palvelu on aidosti paikallista

Kotikadun palvelutarjooma Tampereella ja sen ympäristökunnissa on varsin laaja. Oli asia sitten huoltoon, siivoukseen, puutarhanhoitoon, maanrakennukseen tai vaikka asunnon remonttiin liittyvä, asiakaspalvelu tunteet keinot, kadut ja korttelit. Soitto Sarankulmaan riittää ja homma hoituu!


Pauli Peltonen
kiinteistönhuollon työnjohtaja

Puolitoista vuotta kiinteistöhuollon työnjohtajana toiminut Pauli Peltonen ratkoo arjen ongelmia reippaalla otteella. Hänen vastuualueitansa ovat Länsi-Tampere ja Nokia kiinteistöhoitajineen. Joka paikan höylänä tunnettu Pauli viihtyy niin asiakkaiden kuin työkaverien parissa.

– Aikaa menee toimistolla työtehtävien jakamiseen ja arjen tilanteiden ratkomiseen. Toisaalta liikun paljon kentällä. Alueellani on monipuolisesti kohteita, yhtälailla taloyhtiöitä kuin vaikkapa kauppakeskuksia. Kun puhelin soi asiakaspalvelussa, tieto toimenpiteitä vaativasta tilanteesta kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään. Kyseisen alueen kiinteistöhoitaja toimii järjestelmässä olevien tilausten mukaan.

– Minun tehtäväni on helpottaa kiinteistöhoitajien työtä. Käymme yhdessä läpi esimerkiksi taloyhtiön erityispiirteitä. Kun työntekijöiden ei tarvitse itse käyttää tiedonhankintaan aikaa, he voivat keskittyä työhönsä rauhassa. Jokaisella kiinteistöllä on omat toiveet ja tarpeet, jotka Kotikatu toteuttaa. Oli kyseessä sitten tietyn korkuinen pensasaita tai muutos siivousrutiinissa, kiinteistöä hoidetaan sovitusti ja oikein.

– Meidän jokaisen rooli on tärkeä, että kokonaisuus toimii. Kaikilla on sama päämäärä, eli asiakkaan palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaan tyytyväisyys on kaikkein tärkein asia.

 

Jari-Pekka Kantola
kiinteistöhoitaja

Kiinteistöhoitaja Jari-Pekka Kantola toimii Pirkkalan kunnan alueella. Ikänsä samoilla nurkilla asunut mies tuntee niin ihmiset kuin kiinteistöt, joista hän huolehtii.

– Kaikki hoitamani asuinkiinteistöt ovat melko lähellä toisiaan. Huoltotöiden ja vikailmoitusten lisäksi käytän myös koneita, esimerkiksi talvella auraan ja kesällä pesen pihoja.

Työn ohella Jari-Pekka suorittaa kiinteistöhoidon erikoisammattitutkintoa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kouluttautuminen tuo uutta osaamista kokeneellekin konkarille. Alalla hän on työskennellyt jo kohta 8 vuotta, joten hyvä palveluasenne tulee jo selkäytimestä.

– Hyvän palvelun salaisuus on se, että tekee työn viipymättä, heti kun se on mahdollista ja siten kun se on sovittu. Pidän tärkeänä myös sitä, että jutellaan asukkaiden kanssa. Tervehditään, kuunnellaan ihmisten ilot ja murheet, eikä vaan kävellä laput silmillä.

Jari-Pekan työvuoro kestää aamun seitsemästä iltapäivän puoli neljään. Yhteistyö on tiivistä niin siivoojien kuin vaikkapa puutarhurin kanssa, oli kyseessä sitten palanut lamppu tai muu palaute. Vuotavat hanat ja suihkun letkut hoituvat Jari-Pekalta käden käänteessä, ja hän saa työstään positiivista palautetta.

– Minulle on sanottu usein, että tulitpa nopeasti paikalle. Meitä toimii Pirkkalan alueella paljon, joten apua saa tarvittaessa muilta kiinteistöhoitajilta. Ihmisten auttaminen on palkitsevaa ja plussaa on se, että saan tehdä omilla kotikonnuilla töitä, Jari-Pekka sanoo.

 

Väestönsuoja tuo turvaa

Väestönsuojilla on yksi tehtävä: suojata ihmisiä poikkeusolojen tilanteissa. Muun muassa säteilyä ja myrkyllisiä aineita vastaan tarkoitetut tilat on aina saatava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa.


Kotikatu on taloyhtiöiden huoltokumppani, joka tekee asumisesta viihtyisää ja turvallista. Yksi osa ennakoivaa huoltoa on väestönsuojien tarkastukset. Kotikadun operatiivisen johtajan Vesa Koljosen mukaan kaikkein huomionarvoisin väestönsuojiin liittyvä asia on se, että tila on saatava käyttökuntoon kolmen vuorokauden kuluessa viranomaisten käskystä.

–  Aika on säädetty laissa ja se pitää sisällään tilan tyhjentämisen lisäksi myös kaikkien tilan tekniikkaan liittyvien laitteiden ja varusteiden käyttöönottamisen. Kiinteistön väestönsuojan on mahdollistettava 3-4 vuorokauden yhtäjaksoinen ”asuminen”, mikä tarkoittaa sitä, että suojaan on käyttöönoton yhteydessä järjestettävä muun muassa käymälä, sanoo Vesa.

Tavallisesti taloyhtiön kellarissa sijaitsevia väestönsuojatiloja käytetään normaalioloissa kerhohuoneina, kuntosaleina tai yleisinä varastoina.

–  Asukkaiden on hyvä suunnitella ennakkoon, mihin väestönsuojasta poistettavat tavarat voidaan siirtää tarpeen vaatiessa. Voidaan sopia, että lähtökohtaisesti kukin asukas vie omat tavarat omaan huoneistoonsa. Lisäksi jos tilaan on toteutettu erilaisia rakenteita, niiden ei pidä olla liian raskaita ja työläitä poistettavia. Hyvä yleissääntö on, että puolet väestönsuojan lattia-alasta tulisi olla aina vapaana tavaroista yllättävää suojautumistarvetta varten, Vesa lisää.

Tiivisteet yleisin korjausaihe

Taloyhtiöissä ollaan yleensä hyvin perillä väestönsuojia koskevista säädöksistä ja ohjeista. Vastaan on vuosien varrella on tullut kuitenkin myös ei-toivottuja yllätyksiä ja tilanteita.

–  Huono esimerkki tilojen käytöstä on esimerkiksi se, että siellä on säilytetty vanhoja maaleja, öljyjä tai muita kemikaaleja ja ne ovat päässeet vuotamaan. Jos tuollainen tilanne pitkittyy ja aineet imeytyvät betoniin, saattaa siivoaminen olla kiireessä ja tosipaikan tullessa hankalampi homma, Vesa varoittaa.

Väestönsuojien tiiveyskoe tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden välein: toimenpiteessä tarkistetaan tilan ilmavaihtokoneiden sekä muun muassa ovien tiivisteiden toiminta. Suojien yleisin korjausaihe liittyykin juuri ilmanvaihtoon.

–  Hengitysilma on suojaustilanteessa ensiarvoisen tärkeä juttu. Kaikkein tyypillisin korjattava asia on tiivisteet. Kumiosat hapertuvat ajan myötä ja vioittuvat muutenkin melko herkästi. Lisäksi suojien pakolliset varusteet, kuten joditabletit ja paristot vanhenevat ajan myötä ja ne pitää uusia säännöllisesti.

 Väestönsuojalle hyvä nimetä hoitaja

Suosituksen mukaan väestönsuojalle kannattaa nimetä hoitaja, joka huolehtii tilan käyttöönotosta tarpeen vaatiessa – apunaan taloyhtiön muut asukkaat. Väestönsuojan hoitaja ja hänen varahenkilönsä voidaan taloyhtiössä valita esimerkiksi yhtiökokouksessa.

–  Näiden henkilöiden toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi suojan laitteisiin ja niiden käyttöön tutustuminen sekä tarvikkeiden ylläpito. Erilaiset tarvikehankinnat hoituvat kätevästi Kotikadun kautta, Vesa lupaa.

Hoitajan tehtäviin kuuluu lisäksi suojasta tiedottaminen taloyhtiön asukkaille.

–  Aiheeseen voi tutustua omatoimisesti esimerkiksi pelastuslaitosten verkkosivuilla ja myös alueiden palotarkastavat neuvovat asiassa. Lisäksi pelastusliitot järjestävät erityisiä väestönsuojan hoitajan kursseja. Kannattaa tutustua yhteisen turvallisuuden vuoksi, Vesa vinkkaa.

 

Vastustuskykyä varautumalla

Mitä on uusi normaali? Korona on asettanut arjellemme poikkeukselliset raamit, ja vallitsevasta tilanteesta on tullut arkea, jonka muuttuviin ohjeistuksiin sekä suosituksiin on varauduttava huolella. Onneksi me kotikatulaiset olemme turvallisuuden ja suojautumisen konkareita – sekä tottuneita työssämme nopeaa reagointia ja ripeää ratkaisukykyä vaativiin haasteisiin.


– Kiinteistöhuollon arki tarkoittaa suunnittelua, ennakointia ja erilaisiin olosuhteisiin asiakas- ja tapauskohtaisesti mukautumista. Vaikka korona on toki taivuttanut käytäntöjä uusiin uomiinsa, niin voisin sanoa koko henkilöstömme olevan erityisosaajia juuri turvallisuutta ja toimintavarmuutta lisäävien ohjeiden omaksumisessa, kiittelee Kotikadun turvallisuuspäällikkö Antti Mäkinen.

Niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme turvallisuus, mukaan lukien viruksen leviämisen ehkäiseminen, on lähtökohta Kotikadun toiminnalle. Kriisin alkumetreillä käynnistimme valmiusryhmän, jonka tehtävä on ennakoida, tiedottaa, tehdä tarvittavia hankintoja ja seurata tiedotuskanavia sekä ohjeistaa työtämme THL:n ja työterveyshuollon viimeisimpiin suosituksiin mukautuen.

– Valmiusryhmän kanssa olemme ohjeistaneet henkilöstöämme toimimaan poikkeustilanteessa ja kertoneet asiakkaillemme toimistamme. Työohjeita on syntynyt useita ja niiden päivittäminen kuuluu olennaisena osana valmiusryhmän tehtäviin. Olemme esimerkiksi listanneet, mitä suojavarusteita tulee pukea erityistilanteissa normaalien työvaatteiden, käsineiden, kasvomaskien ja suojalasien lisäksi. Pyrimme edelleen välttämään turhia kohtaamisia, joten varikkokokoontumisia ei pidetä, varustetäydennykset tehdään porrastetusti ja kommunikointia puhelimitse on lisätty. Lähes kaikki tarvittavat palaverit hoidamme tällä hetkellä puhelimitse sekä erilaisia etäyhteyksiä hyödyntäen, Antti avaa ennaltaehkäiseviä järjestelyjä.

Asiaa asuntoon?

Aluekohtaisesti asunnoissa on hoidettu ensisijaisesti vain akuuteimmat työt, mutta huoli pois; huoltotyöt pystytään tekemään terveysturvallisesti. Tiedämme, että kotikäynnin siirtäminen ei aina ole vaihtoehto eikä ongelmia kannata turhaan pitkittää, joten kaikki palvelumme toimivat korontilanteesta huolimatta normaalisti – asiakkaidemme toiveita kunnioittaen sekä turvallisuus huomioiden molemmin puolin.

– Kotikäyntien huoltopyynnöt suosittelen tekemään verkossa, sähköpostitse tai soittamalla. Samassa yhteydessä kannattaa kertoa, jos on tarvetta erityisille varotoimenpiteille, kuten esimerkiksi tiettyjen tilojen välttämiselle tai erityissuojalle turvaamaan riskiryhmään kuuluva henkilö, Antti muistuttaa.

– Normaaliin käytäntöömme kuuluu huolehtia hyvästä hygieniasta, suojainetiketistä, työssä syntyneen jätteen siivouksesta sekä välineidemme huolellisesta puhdistamisesta. Eli teemme taatusti aina ja joka kerta parhaamme kaikenlaisen altistuksen välttämiseksi.

Turvallista avain- ja asiakaspalvelua

Sähköisen palvelun rinnalla asiakaspalvelupisteemme ovat auki tuttuun tapaan. Paikan päällä voi hoitaa mm. avainten luovutuksia sekä palautuksia. Turvataksemme sekä tekijät että asiakkaamme käytämme pisteillämme kasvomaskeja, käsidesiä ja ruokakaupan kassoilta tutuiksi tulleita suojapleksejä.

Osassa toiminta-alueistamme asiakaskiinteistöjemme avainsäilytyksestä huolehtii pääosin Abloy Cliq -putkilukkojärjestelmä, joka varmistaa avainturvallisuuden pysymisen samalla tasolla mahdollisista henkilövaihdoksista huolimatta.

– Putkilukot, eli kiinteistöjen seinään upottamalla asennettavat säilöt, ovat myös ehdottomasti hygieenisin tapa hoitaa avaintenhallintaa. Putkilukkojen avulla avaimet eivät kierrä huoltomiesten kädestä toiseen, eikä niitä myöskään tarvitse erikseen noutaa toimistolta tai varikolta oven avaamiseksi, Antti tarkentaa.

Sijaisjärjestelmällä vahvat hartiat

Kotikadun paikallisuus ja toimintakulttuuri, jossa kollegoita jeesitään yli yksikkörajojen varmistaa luotettavan sijaisjärjestelmän. Tarvittaessa järjestelyt kestävät useita poikkeustilanteita tai poissaoloja samanaikaisestikin ilman, että rutiinit häiriintyvät.

– Lisäksi meillä on tukena laaja verkosto alihankkijoita, jotka tuntevat kohteemme ja pystyvät tarjoamaan päteviä käsipareja avuksi lyhyelläkin varoitusajalla. Myös työnjohtomme on kenttätyön taitavaa, joustavaa ja jouhevaa porukkaa, joka ei emmi tarttua harjan varteen tilanteiden niin vaatiessa.

Koronasta on Kotikadulla myös otettu opiksi. Aikaisempaa enemmän hyödynnämme joustavia työaikoja sekä teemme töitä vuoroissa, jotta henkilöstömme pystyy järjestämään arkea kuormittavat tilanteet mm. lasten potiessa kausiflunssia.

– Erityisen otettu olen työntekijöidemme sitoutuneisuudesta sekä asiakkailtamme tulleesta positiivisesta palautteesta niin viestinnän kuin toimintavarmuutemmekin osalta. Parasta lääkettä ja vastustuskykyä koronan selättämiseen syntyy avoimella,  tiiviillä yhteistyöllä ja tietenkin tarkalla hygienialla, siivouksella sekä työohjeiden noudattamisella, Antti toteaa.

Asukaskohteidemme ylläpitosiivouksissa kiinnitämme erityistä huomiota ovenkahvoihin, kaiteisiin, valokatkaisijoihin sekä vesihanojen että käyttämiemme välineiden huolelliseen puhdistamiseen. Jos tarvitset käsidesiautomaatteja rappuun, erityispesuja tai tehostettua siivousta varmistamaan taloyhtiöiden yleisten tilojen puhtaus – katso sinua palveleva huoltoyksikkö ja soita, riennämme avuksesi!

Vastuullisen remontoinnin kulmakivet

Uudistaminen vanhaa kunnioittaen, energiatehokkuuden edistäminen, laadukkaat ja ympäristöystävälliset materiaalit, huolellinen kierrättäminen sekä ensiluokkainen työturvallisuus ovat vastuullisen korjausrakentemisen kulmakiviä.


Kotikatuun kuuluvan Catevan yksikönpäällikkö Pasi Rytkönen kertoo, että vastuullisuus ohjaa nykypäivänä yhä useamman remonttiasiakkaan valintoja. Hänen mukaansa rakennusten remontointi ja korjausvelan purkaminen voidaan nähdä vastuullisena toimintana jo ylipäätään. Lisäksi suunnitelmallisesti toteutettu kiinteistöhuolto säilyttää kiinteistöjen arvon ja varmistaa käyttäjien viihtyvyyden.

– Kun asioita tehdään oikein ja oikea-aikaisesti, voidaan kiinteistön olemassa olevista rakenteista ottaa kaikki hyöty irti. Toki asiaa tulee aina lähestyä pidemmän aikajänteen kokonaiskustannukset huomioiden. Kun vanhan säilyttäminen ja faktoihin pohjautuva uudistaminen ovat tasapainossa, voidaan puhua vastuullisesta tekemisestä, Pasi muotoilee.

Remonttiprojektit lähtevät poikkeuksetta liikkeelle huolellisesta tarvekartoituksesta ja suunnittelusta, vanhoissa kohteissa ensimmäisten tehtävien listalla on aina myös haitta-ainekartoitus.

– Se on ensisijaisen tärkeä turvallisuustekijä paitsi purkua myös projektin myöhempiä vaiheita ajatellen. Meillä koko työprosessi kirjataan ja myös valokuvataan aina huolellisesti.

Dokumentoinnin merkitys korostuu etenkin iäkkäämmissä kohteissa, joiden rakentamisen aikaan työnlaatu ja käytetyt materiaalit ovat olleet monesti melko kirjavia.

– Kun dokumentointi tehdään kokonaisvaltaisesti, ja kun työn tilaaja pidetään jatkuvasti kartalla projektin edistymisestä, se hyödyttää tekijää ja tilaajaa sekä mahdollisia jatkoprojekteja, Pasi toteaa.

Energiansäästö tähtäimessä yhä useammin

Kiinteistöjen energiatehokkuus on julkisessa keskustelussa pinnalla harva se päivä. Asiasta huolehtiminen on järkevää niin kiinteistön käyttökustannusten kuin niiden aiheuttaman ympäristökuormituksen kannalta. Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien hankkeiden ensimmäiset askeleet voi ottaa esimerkiksi kylmemmän kelin koittaessa.

– Kiinteistöjen tiiveyttä parantavat energiaremontit käynnistyvät monesti lämpökamerakuvauksilla, joita me teemme paljon. Syksy ja talvi ovat luonnollisesti niitä oikeita ajankohtia näille remonttia alustaville tutkimuksille.

Lämpökamerakuvausten jälkeen tehdään taloyhtiölle tai isännöitsijälle ehdotus, minkälaisia toimenpiteitä kohteen energiatehokkuuden parantaminen edellyttäisi.

– Tutkittuun tietoon pohjautuvat korjaussuunnitelmat antavat tilaajalle hyvät lähtökohdat hankkeen eteenpäin viemiseksi. Me olemme asiakkaamme tukena ja selitämme, miksi mitäkin kannattaa tehdä esimerkiksi juuri energian säästämistä ajatellen. Me emme myy myydäksemme, vaan perustelemme asiat vahvaan asiantuntijuuteen nojaten. Kiinteistön aitoihin kunnossapitotarpeisiin vastaaminen ja asiakkaan tyytyväisyys ovat meidän tärkeimpiä tavoitteitamme, Pasi painottaa.

Turvallista tekemistä

Kun puhutaan vastuullisesta rakentamisesta, nousee keskusteluun useimmiten myös työturvallisuus. Tekemisen turvallisuus on periaate, josta ei luisteta.

– Meillä työturvallisuus lähtee perusteellisesta perehdyttämisestä. Kun uusi henkilö tulee taloon, hänet koulutetaan hyvin turvalliseen tekemiseen ihan yksittäisistä työkaluista lähtien. Myös vanhalle henkilöstölle pidetään erilaisia koulutuksia säännöllisesti. Siten asiat saadaan pysymään jatkuvasti paremmin mielissä myös siellä arjen työmailla aherrettaessa.

Henkilösuojauksesta huolehditaan säännönmukaisesti ja perusteellisesti, tietyissä tilanteissa jopa tehokkaammalla tasolla kuin viralliset säädökset edellyttävät.

– Meillä esimerkiksi tavallisia purkutöitä tekevät henkilöt suojataan asbestitöiden vaatimusten mukaan. Tavoitteemme on yksiselitteinen, nolla tapaturmaa. Aina jos työmaan turvallisuudessa havaitaan puutteita, niihin puututaan välittömästi, Pasi kertoo.

Laadukkaita materiaaleja ja vastuullista kierrättämistä

Catevan rakentamisen vastuullisuusperiaatteet näkyvät myös käytetyissä materiaaleissa, tarvikkeissa ja aineissa. Pasi kertoo yhtiön hyödyntävän runsaasti tavallisista rautakaupoista saatavia tuotteita.

– Ne ovat luotettavia niin turvallisuudeltaan kuin laadultaan. Monet tuotteet ovat CE-merkittyjä, eli ne on tarkistettu ja ne täyttävät EU-direktiivien säädökset ja määräykset. Lisäksi suosimme tiettyjen tunnettujen valmistajien tuoteperheitä, joiden tiedämme olevan laadukkaita. Hyvä esimerkki on kotimaisen Teknoksen maalit ja pinnoitteet, joista monille on myönnetty Joutsenmerkki, Allergiatunnus sekä M1-päästöluokitusmerkintä.

Remonteissa syntyvät jätteet lajitellaan määräysten mukaisesti ja kuljetetaan edelleen käsiteltäviksi asianmukaisiin paikkoihin.

– Ensimmäinen sorttaus tehdään jo työmaalla, eli esimerkiksi puu-, metalli- ja kiviainekset sekä vaaralliset jätteet lajitellaan omiin jakeisiinsa. Työmaalta jätteet kuljetetaan jätelajittelupisteisiin, joissa jokainen jae löytää oikean paikkansa. Erityiskäsittelyä vaativat ainekset kuten raskasmetalleja sisältävät jätteet me kuljetamme kierrätyslaitokselle. Me huolehdimme projektiemme ympäristövastuullisudesta aina loppuun asti, Pasi summaa.