Sosiaalinen kanssakäyminen ja naapurien huomioiminen tukee paitsi taloyhtiöiden yleistä asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta myös asukkaiden hyvinvointia ja kiinteistön kunnossapitoa.

Yhteisöllisyys on tällä hetkellä vahvasti esillä asumiseen liittyvässä puheessa: erityisesti kaupunkilaiset kaipaavat nykyään myös moikkailu-tasoa syvällisempää ja merkityksellisempää kanssakäymistä. Myös Kotikadulla on huomattu yhteisöllisyyden trendi.

– Siitä puhutaan ja sitä selvästi kaivataan asukkaiden keskuudessa. Yhteisöllisyys on myös meille tärkeä arvo ja haluamme olla mukana tukemassa sen lisäämiseen tähtääviä hankkeita, Kotikadun aluejohtaja Petri Vainikainen sanoo.

Eräs esimerkki yhteisöllisyyden kaipuusta ja sen vahvistumisesta on Helsingin seudulla käynnistynyt Korttelipihat takaisin! -liike, joka kannustaa kaupunkilaisia yhdistämään aidoilla lohkotut pihat laajoiksi puistomaisiksi piha-alueiksi. Tutustu Korttelipihat takaisin! hankkeeseen Facebookissa.

Jaetut pihat tehostavat huoltoa

Vainikaisen mukaan yhteispihoilla on yhteisöllisyyden ohella myös muita positiivisia päämääriä. Ne monimuotoistavat pihapiiriä ja lisäävät pihojen toimivuutta.

– Etenkin keskusta-alueilla taloyhtiöiden pihat ovat usein ahtaita, mikä asettaa haasteita kunnossapidolle etenkin talvella. Kun pihat ovat pinta-alaltaan suurempia, niiden huolto ja esimerkiksi lumen kasaus ja poisvienti voidaan järjestää aina kustannustehokkaammin ja joustavammin, Petri kuvailee.

Yksi vaihtoehto jaetun pihan järjestämiseen voi olla se, että taloyhtiöt perustavat yhteisen pihatoimikunnan tai jopa yhtiöittää pihan.

– Tässä mallissa kukin taloyhtiö omistaisi osan pihasta ja osallistuisi sen ylläpitokustannuksiin tontin omistussuhteen mukaisesti. Tällöin pihan huoltosopimus tehtäisiin yhden huoltoyhtiön kanssa.

Lisää tietoa ja ohjeita luvassa

Petri muistuttaa, että yhteispihan perustaminen ei suju ihan käden käänteessä ja aidat kaatamalla. Asiassa täytyy ottaa huomioon muun muassa oikeudellisiin säädöksiin, rakennuslupiin ja kunnossapidon järjestämiseen liittyviä näkökantoja. Lisäksi se edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä taloyhtiöiden hallitusten kesken sekä suunnitteluvaiheessa esimerkiksi maisema-arkkitehdin erityisosaamista. Mutta se on varmaa, että ponnistelut asian eteen kannattavat!

– Vaikka meillä on vahva kokemus yhteispihoista uusissa asuinkohteissa, on asiantuntemuksemme vanhempien pihojen yhdistämisprosessista vielä melko vähäistä. Mutta nyt Korttelipihat takaisin! -liikkeen  edetessä tietoa saadaan varmasti lisää ihan kaikille osapuolille.

Petri huomauttaa lopuksi, etteivät taloyhtiöiden pihoja erottavat aidat ole sinänsä varsinainen este taloyhtiöiden sisäiselle ja niiden väliselle yhteisöllisyydelle.

– Olisi hienoa, jos osattaisiin ajatella ylipäätään laajemmin esimerkiksi kortteleita kokonaisuuksina. Voitaisiin perustaa korttelitoimikuntia, jotka keräävät ihmisiä yhteen keskustelemaan ja järjestävät mahdollisuuksia kohtaamisille. Yhteisöllisyyden voimistuminen edellyttää avarakatseisuutta ja aktiivisuutta meiltä jokaiselta.