Kategoria: Ajankohtaista

Musiikkia ja kiinteistöhommia

Muhkeaääninen kiinteistönhoitaja Arto Pesonen nauttii esiintymisestä ja fyysisestä työstä.

The Voice of Finland -semifinalisti Arto Pesonen työskentelee Kotikadun Järvenpään yksikössä kiinteistönhoitajana. Näin syksyisin työtehtäviin kuuluu monenlaista pihatyötä nurmikonleikkuusta pensaiden muotoiluun ja lehtien puhaltamiseen.

– Tykkään siitä, että työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesällä nurmikon leikkaus, syksyllä lehtien siivous ja talvella lumityöt; fyysinen työ on kivaa, luonnehtii Arto.

Luonnon ja säiden vaikutuksille altis työ aiheuttaa joskus myös päänvaivaa, kun säät sanelevat aikataulut.

– Välillä on tosi kiireistä, kun hoidettavana on monta kiinteistöä ja lämpimällä ja sateisella säällä nurmikot kasvavat kohisten. Siinä täytyy osata suunnitella ajankäyttöä, mutta hyvin on tähän asti selvitty, Arto naurahtaa.

Työn vaihtelevuus tärkeää

Kotikadulle Arto päätyi työpaikkailmoituksen nähtyään.

– Nyt olen työskennellyt Kotikadulla melkein 1,5 vuotta. Tiesin, mitä kiinteistöhuollon työt ovat, joten osasin olla kiinnostunut. Työn vaihtelevuus on minulle tärkeää. Se painoi paljon vaakakupissa, kertoo Arto.
Kotikadulla hän on viihtynyt hyvin.

– Työkaverit ovat kivoja ja tiimi mukava. On tosi tärkeää, että työkavereiden kanssa kemiat pelaa. Silloin on helppo olla töissä, perustelee Arto.

Musiikki tärkeä osa elämää jo lapsesta asti

Kiinteistönhoitajan musiikkiharrastus sai alkunsa jo lapsuudessa, kun hän sai isältään 6-vuotiaana lahjaksi sähkökitaran. Kiinnostus soittamiseen heräsi ala-asteella, kun Arto pääsi kokeilemaan rumpuja. Varsinainen sysäys bändihommiin tapahtui kuitenkin yläasteella Arton käydessä pienryhmäkoulua.

– Yhdeksännellä luokalla meille tuli uusi opettaja, joka oli muusikko. Aloin soitella kitaraa ja treenata laulua. Samalta luokalta löytyi rumpali, ja rupesimme soittamaan punkkia. Myöhemmin juonsin ja lauloin karaokea useita vuosia. Siitä oppi melko laajan ohjelmiston uusia kappaleita. Kävin karaokekisoissa ja innostus kasvoi. Bändiprojektejakin oli.

– Musiikki on kannatellut minua elämän hankalina hetkinä. Voicen myötä on tullut innostusta lisää ja olen päässyt keikkailemaan, kertoo Arto.

Millaisesta musiikista hän sitten itse eniten pitää?

– Nuorempana tuli diggailtua Klamydiaa, Suomi-rokkia ja punkia. Karaoken myötä perusiskelmä tuli mukaan. Vuosien varrella musiikkimaku on monipuolistunut. Ei minulla ole mitään erityistä mielimusiikkia, vaan kuuntelen enemmän fiiliksen mukaan. Bändin kanssa soitamme tosi monipuolisesti kaikille jotakin meidän tyyliin sovitettuna, summaa Arto.

Unohtumaton The Voice of Finland

The Voice of Finlandiin Arto päätyi melkeinpä sattuman kautta.

– Kävin kokeilemassa Idolsia 2013, mutta se ei onnistanut ja tuli fiilis, etteivät nämä musaformaatit ole minua varten. Olen ollut TikTokissa muutaman vuoden ja laulan ja soitan sinne toivebiisejä. Sieltä tuli positiivista palautetta, ja laitoin hakemuksen Voiceen lopulta hetken mielijohteesta ihan viime metreillä.

Se kannatti ja hän pääsi mukaan.

– Kokemus oli todella mahtava! Mitä pitemmälle pääsi, sitä enemmän nälkä kasvoi syödessä. Ääni ratkaisee -osioissa jännitti tosi paljon, ja joka kerta piti voittaa itsensä. Siinä sai paljon kokemusta. Hyvän bändin kanssa oli upeaa päästä esiintymään ja tietysti musiikin ammattilaisiin tutustuminen kiinnosti. Logomo-päivät olivat hirveän kiireisiä; soviteltiin vaatteita, meikattiin, treenattiin ja näki, miten ohjelmaa tehdään.

Vaikka kokemus jätti syvän jäljen, uutta kierrosta Arto ei lähtisi tekemään.

– Saavutus oli ihan riittävän hyvä jo. Aika haipakkaa siinä mentiin ja mitä pitemmälle pääsi, sen tiukemmiksi aikataulut ja treenit tietysti muuttuivat, pohtii Arto.

Kannustavaa palautetta kuulijoilta

Vaikka ohjelmasta ei voittoa irronnutkaan, ovat asiakkaat tunnistaneet Arton Kotikadulla.

– Varsinkin silloin, kun ohjelma loppui, oli vilkasta. Porukka tuli kyselemään ja onnittelemaan. Vieläkin pihoilla osa tulee juttelemaan ja osa katsoo kaukaa vähän pitempään. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin saanut positiivista palautetta. Yksityistilaisuuksia olen tehnyt paljon ja niihin kysellään laulamaan, että varmasti ovat tykänneet, iloitsee Arto.

Seuraavaksi Arto suunnittelee oman musiikin julkaisemista. Äskettäin hän pääsi feataamaan turkulaisen räppärin Vähä-E:n uudelle levylle. Eteenpäin musiikkiuralla vie intohimo yleisön eteen pääsemisestä:

– Keikkaa on kiva saada ja parasta on, kun pääsee esiintymään, Arto tiivistää.

 

Oppisopimuksesta uutta potkua uralle

Nea Sihvola innostui oppisopimusopiskelusta ja valmistuu pian toimitilahuoltajaksi.

Keväällä 2014 Nea Sihvola oli valmistunut rakennusalan perustutkinnolta ja etsi alan töitä. Lopulta hän päätyi rakennussiivouksen keikkatöihin, jotka toimivat ponnahduslautana ensin laitoshuoltajan työhön ja myöhemmin vakituiseksi siivoojaksi Kotikadulle, missä hän on työskennellyt vuodesta 2016 asti.

Nyt tilanne on muuttumassa. Äitiyslomalla ollessaan Nea sai vihiä ammattitutkinnon opiskelusta oppisopimuksella.

– Kotikadulla voi kouluttautua oppisopimuksella uuteen ammattiin. Kuulin, että ensimmäinen ryhmä oli käynnissä ja toinen alkamassa, innostuin ja halusin päästä mukaan. Lopulta päädyin sitten suoraan äitiyslomalta opiskelemaan, Nea kertaa.

Uusi työnkuva odottaa

Opiskelut ovat edenneet mukavasti, vaikka välillä mutkiakin on ollut matkassa. Nyt Nea on opintojensa loppusuoralla. Sen myötä työssä odottavat uudet haasteet.

– Valmistumisen ohella olen siirtymässä palveluohjaajan työhön ja opettelemassa sitä roolia. Tällä hetkellä teen tosi vaihtelevia päiviä. Nyt olen perehdyttänyt uusia työntekijöitä eri kohteisiin. Välillä käyn myös tuuraamassa, jos on vaikkapa sattunut yllättäviä poissaoloja, Nea kertoo.

Arvostusta asiakkailta

Päivät alkavat aikaisin. Kuudelta Nea saapuu hallille, nappaa työauton alleen ja ajaa päivän ensimmäiseen kohteeseen, jossa tarkistetaan päivän työt ja sitten ruvetaan tekemään.

– Aiemmin tein vain yhtä aluetta, niin en nähnyt juurikaan muita. Äitiysloman jälkeen minulla on ollut useampia eri alueita, niin näen työkavereita paljon enemmän. Meillä on hyvä yhteishenki porukassa ja muutenkin tykkään yhdessä tekemisestä, kun on myös juttuseuraa, pohtii Nea.

Monesti ajatellaan, että siivoustyötä ei arvosteta. Nealla on asiaan kuitenkin kokemukseen perustuva, täysin päinvastainen mielipide.

– Minäkin ajattelin ennen, että tämä työ on aliarvostettua. Arjessa tulee kuitenkin tosi paljon kiitosta ja ihmiset oikeasti arvostavat hyvin tehtyä työtä. Asukkaat ovat ihania, kun jäävät jututtamaan ja hyvää palautetta tulee niin paljon, että se on melkeinpä yllättänyt minut, mietti Nea.

Jokapäiväisiin positiivisiin kohtaamisiin liittyvät myös Nean parhaat muistot uran varrelta.

Silmää siivoukselle

Nea kuvailee itseään tarkaksi työntekijäksi, jolla on silmää siivoukselle:

– Välillä olen ollut vähän liiankin tarkka. Siksi olen joutunut opettelemaan ajanhallintaa ja sitä, miten kauan voin mihinkin kohteeseen käyttää aikaa. Nyt kun kokemustakin alkaa olla, osaan jaksottaa töitä oikein ja esimerkiksi kiirepäivänä priorisoida ne työt, jotka on tärkeintä saada tehtyä.

– Tässä työssä pitää kuitenkin olla suhteellisen tarkka ja huomata pieniäkin asioita. Myös hyvästä fyysisestä kunnosta on etua, että jaksaa työskennellä. Tosin tarpeen mukaan me tietysti katsomme jokaiselle sopivat kohteet, Nea muistuttaa.

Nean mukaan työssä oppii myös muuten kuin oppisopimusopiskellen, jos vain halua on. Viime aikoina hän on oppinut varsinkin perehdyttämisen taitoja.

Nea on viihtynyt Kotikadulla jo seitsemän vuotta. Työnantajan parhaina puolina hän pitää joustavaa yhteyttä työntekijän ja työnantajan välillä. Tärkeää on ollut myös mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla.

– Täällä kaikkien toiveita kuunnellaan. Jokaisella on halutessaan mahdollisuus kehittyä, opiskella ja mennä uralla eteenpäin. Ennen äitiyslomaa pohdin jo alanvaihtoa, mutta oppisopimusopiskelu toi työhön monipuolisuutta ja uutta motivaatiota, kiittelee Nea.

Hyvä kiinteistönhoitaja on monen alan osaaja

Jani Kröger löysi uuden uran kiinteistönhoitajana.

Kuopiolaisen Jani Krögerin urapolku käynnistyi viitisentoista vuotta sitten LVI-asentajana, mutta sen keskeytti työuupumus. Kuntouttavan työtoiminnan myötä hän pystyi kuitenkin palaamaan takaisin työelämään ja lähti kouluttautumaan kiinteistönhoitajaksi.

– Pääsin heti Savon ammatti- ja aikuisopistolle opiskelemaan ja tein harjoitteluni Kotikadulla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen siirryin jatkamaan opiskelua oppisopimuksella suoraan Kotikadulla. Alkuun minulla oli hiukan ennakkoluuloja alaa kohtaan, kuten että työt olisivat yksipuolisempia, mutta päinvastoin, työ on ollut erittäin monipuolista, kertaa Jani.

Monipuolinen toimenkuva pitää otteessaan

Nyt Jani on työskennellyt Kotikadulla jo kolmen vuoden ajan. Arjessaan hän pystyy hyödyntämään myös aiempaa LVI-asentajan osaamistaan.

– Työnkuvaani kuuluu pääsääntöisesti kiinteistönhoitajan, teknisen kiinteistönhoitajan ja välillä myös LVI-asentajan tehtäviä. Tehtävät tulevat toimistolta Force-sovellukseen. Meillä jokaisella kiinteistönhoitajalla on oma nimetty alueemme, jota kukin hoitaa, hän kertoo

Janin työpäiviin sisältyy postin jakoa, viemäreiden aukaisua, hanojen ja wc-istuinten korjausta, välillä myös niiden vaihtoja, sekä yleisesti havainnointia kiinteistössä ja piha alueilla.

– Jonkin verran tulee myös automaatiohälytyksiä puhelimeen, niin niitä pitää prioriteettijärjestyksen mukaan käydä paikan päällä tarkistamassa. Esimerkiksi palohälytykset tietysti vaativat käyntiä heti paikan päällä. Myös jätevesipumppaamohälytykset pitää tarkistaa aina pikimmiten, Jani avaa.

Perustöiden ohella Janin toimenkuvaan kuuluu myös päivystys seitsemän-kahdeksan viikon välein. Siihen kuuluu esimerkiksi viemäreiden ja ovien aukaisua tarpeen niin vaatiessa.

Hyvä työporukka ja onnistumiset saavat arjen maistumaan

Jani viihtyy Kotikadulla. Yksi tärkeimmistä viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä sopivan työnkuvan ohella on mukava työporukka.

– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja autamme toisiamme. Töihin on mukava mennä, kun töissä saa olla omana itsenään. Arjesta nousevat esiin myös hauskimmat tilanteet töissä, pohtii Jani.

Parhaat onnistumisen fiilikset tulevat Janin mukaan asiakkailta saadusta hyvästä palautteesta, mutta työssä oppii myös uutta. Janille työ on opettanut uutta esimerkiksi automaatiosta.

Työntekijänä Jani kuvailee itseään tunnolliseksi ja huolelliseksi.

– Yritän parhaani mukaan tehdä hyvää jälkeä. Tulen mielestäni hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, se on vahvuuteni. Lisäksi aiempi kokemukseni LVI-alalta on ollut hyödyksi. Työssäni tarvitaan erityisesti juuri sosiaalisia taitoja, jotta tulee toimeen erilaisten persoonien kanssa. Myös monipuolista kiinteistönhoidon ammattitaitoa tarvitaan.

Oiva vaihtoehto alanvaihtajalle

Jani on tyytyväinen Kotikatuun työnantajana sekä siltä saamiinsa lisäkoulutusmahdollisuuksiin, ja suositteleekin kiinteistönhoitajan työtä avoimesti.

– Tämä työ on hyvä vaihtoehto esimerkiksi LVI- tai sähköasentajille, jotka pohtivat alanvaihtoa. Näiden alojen työkokemuksesta on kiinteistönhoitajalle todella paljon hyötyä. Ala sopii myös sellaisille henkilöille, jotka pitävät monipuolisesta työstä. Kiinteistönhoitajan oltava moniosaaja, tiivistää Jani.

Valaisimet kuntoon ja pimeää kautta kohti

Syksy saapuu, hämärä hiipii ja yks kaks yllättäen pimeys on täällä taas. Juuri nyt on mitä oivallisin aika tarkistaa taloyhtiön valaisimien toimivuus ja niiden energiatehokkuus paitsi porraskäytävissä ja muissa yleisissä tiloissa myös pihoilla, parkkipaikoilla ja autokatoksissa.


Valaistus on ulkotiloissa paitsi viihtyisyys- myös turvallisuustekijä: se tekee kulkuväylien, polkujen ja portaikkojen käyttämisestä turvallisempaa, mukavampaa ja helpompaa sekä ehkäisee samalla kompastumisia, liukastumisia ja muita vahinkoja. Pihavalaistuksella voidaan lisäksi turvata omaisuutta. Riittävä ja oikein toimiva valaistus on tehokas tapa pitää hämärähemmot loitolla.

Valaistuksen energiatehokkuuden varmistaminen on sekin ajankohtainen asia. Automatiikan ja uusimipien valaistusratkaisujen avulla voi myös säästää.

Syksyn koittaessa Kotikadun kiinteistönhoitajien työlistoilta löytyy pihavalaistuksen toiminnan tarkistus:

  • Käymme kaikki tilat läpi ja vaihdamme vilkkuvat tai täysin pimeät lamput uusiin.
  • Samalla käynnillä tarkistamme valaisinlaitteiden kunnon sekä automaattikytkinten säädöt ja varmistumme, että ne pelaavat kuten pitääkin.
  • Kun uusia lamppuja hankitaan, niitä varataan muutamia myös taloyhtiön varaston hyllylle varmuudeksi.
  • Kunkin kohteen vastuullinen kiinteistönhoitaja huolehtii aina myös käytettyjen lamppujen asianmukaisesta keräyksestä ja toimittamisesta kierrätykseen.
  • Valaistuksen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tehdään parannusehdotuksia.

Kotikadun kiinteistönhoitajat auttavat sopimuksen mukaan kaikenlaisissa valaisintarpeissa: uudet valaisimet, liike-tai hämärätunnistimet, valaistuksen ajastaminen tai niin sanottujen kausivalojen asennukset.

Koristevalot, jouluvalot, kausivalot, tunnelmavalot – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Myös niiden avulla voi parantaa näkyvyyttä ja luoda tunnelmaa. Kausivalojen asentaminen kannattaa tehdä heti hämärän sesongin koittaessa, ja vaikka kerrankin hyvissä ajoin ennen joulua.

Laitetaanko pihan valaistusasiat kuntoon? Ota yhteyttä, me hoidamme!

Työharjoittelusta kesätöihin ja takaisin

Kesätyöntekijä Jani Ahonen

Kiinteistönhoitajaopiskelija Jani Ahonen nauttii ulkotöistä ja asiakaskohtaamisista.

Kuopiolainen Jani Ahonen on 39-vuotias alanvaihtaja, joka on aiemmin työskennellyt kaupan alalla ja tehnyt siivoustyötä. Tällä hetkellä hän opiskelee Savon ammattiopistolla kiinteistönhoitajaksi. Kotikadulle Jani saapui ensin työharjoitteluun opiskelujen alussa, loka-marraskuussa 2022.

– Alun perin opettajani ehdotti minulle työharjoittelua Kotikadulla ja tänne tulin. Tammikuussa taas esihenkilöni kyseli, olisinko kiinnostunut kesätöistä ja niinpä täällä ollaan vieläkin, kertaa Jani tapahtumien kulkua.

Kesätöissä Janin toimenkuvaan ovat kuuluneet erilaiset kiinteistönhoidon ulkotyöt, pääasiassa ruohonleikkuu, roskalenkit ja pienemmät työt, kuten esimerkiksi aitojen korjaukset ja puiden sidonnat. Syksyllä Janin kesätyö jatkuu jälleen työharjoittelun merkeissä.

– Elo-syyskuu on vielä näitä kesäkauden töitä, mutta sitten syksyllä korostuvat enemmän pihojen siivous ja esimerkiksi lehtien poisto, kuvailee Jani.

Tärkeää työtä turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi

Kiinteistönhuoltoalalle Jania vetää erityisesti ulkona tehtävän työn mahdollisuus.

– Kiinteistönhuoltoala on mielestäni monipuolinen, fyysisesti raskas, mutta tärkeytensä vuoksi myös hyvin antoisa. Tykkään ulkotöistä ja pihojen kunnossapidosta kaikkina vuodenaikoina. On mukava tietää, että oma työ helpottaa konkreettisesti asukkaiden liikkumista ja edistää heidän turvallisuuttaan ja viihtyisyyttään, perustelee kirjallisuutta ja musiikin säveltämistä harrastava Jani.

Suosikkityökseen Jani mainitsee lumityöt juuri siksi, että ne ovat fyysisesti mukavia. Parasta ja palkitsevinta työssä sen sijaan ovat olleet asiakaskohtaamiset.

– Hyvä palaute on tietysti aina palkitsevaa, mutta raskaan työn jälkeen se tuntuu erityisen hyvältä, hän perustelee.

Tasapainottelua on vaatinut aikatauluttaminen.

– Kesä on tiukempi kuin talvi, koska nurmikko kasvaa nopeasti ja työn jäljen pitäisi kuitenkin olla siisti, Jani pohtii.

Ulkotöistä pitävän unelmaduuni

Koska työt ovat jatkuneet jaksosta toiseen, ja ala kiinnostaa, on Janilla myös mielipide siitä, millaiselle henkilölle kiinteistönhoitajan työ sopii.

– Jos pitää ulkoalueiden parissa työskentelystä, ei pelkää säiden vaihtelua eikä työn fyysisyyttä, tämä on mainio valinta. Ja ahkeruudella etenee hyvin, hän täsmentää.

– Kun tekee kaikkensa, niin pääsee pitkälle, ja vaikka aina ei onnistuisi, niin siitäkin voi oppia jonkin toimintatavan, jota voi taas seuraavaksi hyödyntää, miettii Jani.

Apua ja tukea aina tarjolla

Kotikadulla Jani on viihtynyt hyvin.

– Olen saanut opetella töitä Kotikadulla pitempään työskennelleiden matkassa. Perehdytys on ollut hyvää ja työntekijät ovat suhtautuneet työntekoon tosissaan: hommat halutaan hoitaa huolellisesti alusta loppuun. Esihenkilöt ovat tarttuneet asioihin aina heti ja kaikki on hoitunut hyvin, sanoo Jani.

Työn ohessa Jani on saanut myös uusia kavereita.

– Kokemukseni mukaan yhteishenki Kotikadulla on tosi hyvä. Olen saanut tukea ja apua aina, kun olen tarvinnut, hän tiivistää.

Hyvinvointia joustavista työajoista ja fyysisestä työstä

Noormarkkulainen Jonna Mansikka-Nurmi vietti kesän Kotikadun siivoojana Porissa.

Sosionomiksi kolmatta vuotta opiskeleva Jonna Mansikka-Nurmi kaipasi kesän lähestyessä työtä, mutta myös mahdollisuutta panostaa omaan hyvinvointiinsa. Loman lähestyessä Jonna alkoi miettiä, miten järjestää työt. Aiempina vuosina lähihoitajataustainen Jonna oli tehnyt paljon hoitotöitä, jotka painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Nuorempana hän oli kuitenkin työskennellyt myös siivoojana, ja siltä ajalta saadut hyvät kokemukset tukivat Kotikadun valitsemista kesätyöpaikaksi.

– Tällä kertaa tuntui, että kaipasin ilta- ja viikonlopputyön sijaan muuta. Löysin MOL:n sivuilta ilmoituksen, soitin ja tykästyin saman tien esihenkilöön ja hänen ihmisläheiseen tyyliinsä. Niinpä valitsin kesätyöpaikakseni Kotikadun. Joustava työ sopi myös tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni täydellisesti, kertaa Jonna.

Siivousalassa Jonnaa viehätti nyt erityisesti se, että työaika oli joustava, ja päivän aikana tuli liikuttua paljon.

– Liukuva työajan aloitus sopi elämäntilanteeseeni nyt täydellisesti. Oli myös kiva päästä tekemään fyysistä työtä, jossa oman työn jäljen pääsee näkemään heti. Kun työssä tuli liikuttua, ei työpäivän jälkeen harmittanut, jos ei huvittanutkaan lähteä pelailemaan tai salille, kun askeleita kertyi jo työpäivän aikana, kertoo koripalloa ja käsitöitä harrastava Jonna.

Työn suolana asiakaskohtaamiset

Jonnan töihin kuului kesän aikana pääsääntöisesti rappukäytävien siivousta ja puhtaanapitoa: kerrossiivouksia, jotka pitivät sisällään yleisten tilojen, kuten rappukäytävien, pesuhuoneiden ja saunojen siivousta.

– Työni oli lähinnä lattioiden ja erilaisten pintojen puhtaanapitoa. Lisäksi työtehtäviini kuuluivat urheiluhallin ja autokuljetusliikkeen siivoukset, joissa oli ohjelmassa toimistosiivouksia, kertoo Jonna.

Mukavinta siivoustyössä ovat Jonnan mielestä olleet asiakaskohtaamiset.

– On kivaa, että työn jäljen näkee heti. Hyvät palautteet lämmittävät tietysti aina mieltä, mutta myös pienet sananvaihdot, hymyilyt ja moikkailut ovat olleet työn suola, pohtii ihmisläheiseksi henkilöksi itseään luonnehtiva Jonna.

– Asiakaspalveluhenkisyydestä on alalla kuin alalla etua. Tänä kesänä on entisestään vahvistunut ajatus, että olemalla ystävällinen muille saa myös itse ystävällisyyttä osakseen, hän jatkaa.

Itsenäistä työtä joustavin työajoin

Työaikojen joustavuus on tuonut hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Jonnan kesään uudenlaista vapautta.

– Aamuherätykset ovat toki olleet aikaisia. Jollekin ne voivat olla haaste, mutta minulle selkeä etu. On kiva, kun päivä on ollut jo aikaisin pulkassa, ja on jäänyt aikaa tehdä vielä muitakin juttuja, pohtii kahden teinin äiti.

Jonna suositteleekin siivoustyötä lämpimästi varsinkin, jos pitää fyysisestä työstä ja haluaa nähdä nopeasti työnsä jäljen.

– Kannattaa olla ennakkoluuloton ja harkita rohkeasti siivousalaa. Vaikka työ on ajoittain rankkaa, siinä on paljon hyviä puolia, joita monella alalla ei välttämättä ole: työajat ovat monesti sovittavissa, työ on joustavaa ja itsenäistä. Paikkaa hakiessa kannattaa myös rohkeasti soittaa ja kysellä. Olen huomannut, että parhaiten työllistyy, kun ottaa itse kontaktia. Asiat etenevät nopeammin, hän vinkkaa.

Onnistuneen kokemuksen taustalla hyvä perehdytys

Ennen varsinaisen kesätyöjakson alkua Jonna sai hyvän perehdytyksen tehtävään sitä vakituisesti hoitavalta henkilöltä.

– Kuljin kolme päivää hänen mukanaan. Se oli mielestäni riittävä aika. Kävimme yhdessä kohteita läpi, ja sitten sain ruveta itse hommiin, Jonna kuvailee.

Jonna on viihtynyt työssään hyvin.

– Henki Kotikadulla on ollut hyvä. Toimistolle on aina kiva mennä. Ihmiset moikkaavat toisilleen ja siellä on hyvä olla. Sekä siivous- että kiinteistöpuolella vedetään yhtä köyttä. Aina voi kysyä ja tarvittaessa saa apua. Esihenkilölläni on hyvä, ihmisläheinen ote, viestintä on ollut sujuvaa ja nopeaa, perustelee Jonna.

Kotikadun asiakaspalvelu: ”Palvelemme oman kylän asukkaita, oman kylän voimin”.

Kotikadun asiakaspalvelupisteitä löytyy lähes kaikista kunnista ja kaupungeista, joissa kiinteistöpalveluyhtiö toimii. Näistä perinteisistä kivijalkakonttoreista jokainen on erilainen ja ihmistensä näköinen, mutta palvelua ohjaavat yhtenäiset arvot ja toimintamallit.
– Jokainen asiakas kohdataan Kotikadulla yksilönä, tämän tarpeita ja toiveita kuunnellen, asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula sanoo.


Helsingistä Ouluun ja Porista Kuopioon. Kotikadun asiakaspalvelut ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen asialla ympäri Suomen. Paikallisissa palvelupisteissä puhelimet pirisevät ja sähköpostit kilahtelevat tiuhalla tahdilla – mutta langat pysyvät osaavissa käsissä tiukasti.

– Kun mukaan lasketaan meidän kaikki asiakaspalvelupisteet, nousee kuukausittaisten yhteydenottojen keskimääräinen lukema useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä sähköpostilla, ja niitä meille tuleekin noin 57 000 kuukaudessa. Hyvänä kakkosena on puhelut, joita kertyy toimisto- ja päivystysajan lukemat yhteen laskettuna reilut 35 000 kuukaudessa. Lisäksi saamme verkkosivujen chatin ja botin kautta joitain satoja yhteydenottoja, Satu laskee.

Vuodenaikojen kierto ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat yhteydenottojen määriin merkittävästi.

– Kun lumipyry tai vaikka kesätulva iskee paikkakunnalle, alkaa asiakaspalvelussamme tavallisesti puhelin pirisemään tiuhemmalla taajuudella. Samassa kaupungissa kun sijaitsemme, olemme näissä tilanteissa aina ikään kuin ennakkoonkin ”kärryillä”, hän kuvailee.

Paikallinen tuntee paikalliset tarpeet

Kaikki yhteydenotot käsitellään Kotikadulla samalla asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevalla sekä ripeään ratkaisuun tähtäävällä palvelumallilla.

– Huoltopyynnöt, tarjoukset, laskutus, saunavuorot, ovenaukaisut ja niin edelleen. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja jokainen asia on meille lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Paikallisilla asiakaspalvelutiimeillämme on valmiudet palvella hyvin erilaisissa tilanteissa, kaikenlaisissa kohtaamisissa asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituslaisten kanssa. Henkilöstömme tuntee kunkin alueen toimintatavat ja kiinteistöt hyvin, mikä tukee palvelumme ripeyttä ja sujuvuutta.

– Ja vaikka paikallisesti ja pienillä huoltoyksiköillä toimimmekin, on organisaatiomme iso. Meiltä löytyy aina asiantuntija avuksi myös erityisempiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Eli jos mikä tahansa asumisen asia on mielen päällä, soittoa tai viestiä vaan tulemaan. Me vastaamme ja reagoimme ripeästi, Satu lupaa.

Kotikadun kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen Taitaja2023-tuomaristossa

Taitaja2023-tuomari Jenni Juntunen

Helsingin Kannelmäen yksikön Jenni Juntunen pääsi hyödyntämään ammattitaitoaan Taitaja2023-kisojen tuomaristossa.

Kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen aloitti työt Kotikadun Kannelmäen yksikössä puolitoista vuotta sitten. Hän on viihtynyt työssä hyvin varsinkin siksi, että Kotikadulla työnkuvat ovat joustavia ja niissä otetaan huomioon työntekijän osaaminen.

– Työskentely Kotikadulla on omiaan erityisesti henkilölle, joka haluaa oppia uutta. Meidän yksikössämme on mielestäni tosi kiva systeemi siinä, että työtehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Silloin ei tarvitse olla joko ulko- tai sisämies, vaan voi olla jotain siltä väliltä. Osaamisen karttuessa voi halutessaan siirtyä enemmän teknisempiin hommiin, eli sisätöihin, perustelee Jenni.

Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kiinteistön huoltoa ja valvontaa, piha-alueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä sekä monenlaista asiakaspalvelua. Kiinteistönhoitajalta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, teknistä osaamista sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja. Tärkeimpinä onnistuneen kiinteistöhoitotyön kriteereinä Jenni pitääkin työtehtävien suunnitelmallista toteuttamista, priorisointia sekä sujuvaa asiakaspalvelua.

Työkokemus & havainnointikyky avainasemassa

Tänä keväänä Jenni Juntusen arkea väritti osallistuminen Taitaja2023-kisojen tuomaristoon KiinteistönhoitoPLUS-lajissa. Jenni päätyi tehtävään oman vahvan työkokemuksensa sekä aiemman työpaikkaohjaajakokemuksensa ansiosta.

–  Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluanko osallistua. Soittaja oli yhden meillä aiemmin harjoittelussa olleen opiskelijan opettaja. Olin toiminut kyseisen opiskelijan kouluttajana. Hetken mietin, osallistunko. Sitten kysyin johdolta luvan ja ilmoitin opettajalle, että voin osallistua, kertaa Jenni tapahtumien kulkua.

Kisoissa opiskelijoiden tehtävänä olivat kipsilevyseinän paikkaus ja maalaus, ruohonleikkurin terien vaihto sekä IV-koneen suodattimen vaihto ja säätö. Tehtävissä arvioitiin, tekivätkö opiskelijat tarvittavat työvaiheet ja millä laadulla ne toteutettiin. Arvioinnin teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, työturvallisuus, yrittäjyys sekä tietotekniikan käyttö.

– Olen kiinteistönhoitajan työssä tottunut havainnoimaan asioita tarkkaan. Lisäksi, kun on jo valmiiksi kokemusta ja tietoa työtehtävistä, arvioinnin tekeminen oli helppoa, sanoo Jenni.

Verkostoitumista alan toimijoiden kanssa

KiinteistönhoitoPLUS-sarja on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Kokemukesena Taitaja-tuomarointi jätti Jennille hyvän fiiliksen, sillä arviointityön ohella tapahtumapäivien aikana ehti tutustua niin kollegoihin kuin opiskelijoihinkin.

– Pääsin tutustumaan useisiin alan toimijoihin ja tapahtuma oli hyvin toteutettu, hän summaa.

– Tuomarin työ kisoissa oli mukavaa vaihtelua perusarkeen. Työssä seurattiin, toteutuuko jokainen vaadittava työvaihe vaadittavalla tavalla ja arvioitiin esimerkiksi työergonomiaa, työturvallisuutta ja kierrätystä. Lopuksi haastateltiin opiskelijat ja he pääsivät kertomaan, miten omasta mielestään suoriutuivat tehtävistä, Jenni kertoo.

***

Mikä ihmeen Taitaja?

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitaja toimii myös kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä tutustumispaikkana ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille tai ammatinvalintaa pohtiville. Vuonna 2023 kisat järjestettiin Espoossa ja tapahtumassa kisailtiin 47:ssä eri lajissa. Lajien työtehtävien laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja kilpailutehtävät perustuvat työelämän vaatimuksiin.

Sähköautojen latausasemien tarve kasvaa

Sähköautojen määrä kasvaa koko ajan. Samalla niiden latausasemia tarvitaan lisää ja asia puhuttaa monissa taloyhtiöissä ja niiden hallituksissa. Laki velvoittaa taloyhtiöitä latausasemavalmiuden rakentamiseen tietyissä tapauksissa. Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA myöntää hankkeisiin tukea myös vuonna 2023.


Kevät ja kesä ovat taloyhtiöissä erilaisten pihatöiden aikaa: yhdessä yhtiössä ehostetaan istutuksia ja nurmikkoa, toisessa on tiedossa esimerkiksi hulevesijärjestelmän uudistustyöt. Yhtä kaikki, sulan maan aika on mitä oivallisin hetki nostaa taloyhtiön hallituksen pöydälle myös sähköautojen latauspisteisiin liittyvät asiat. Latausaseman perustaminen tai ainakin siihen valmistautuminen kannattaa tehdä yhtä aikaa muiden isompien pihatöiden kanssa. Näin voidaan säästää kustannuksissa muun muassa mahdollisten kaivuutöiden osalta. Kun suunnittelet latausasian ratkaisua, ota huomioon seuraavat seikat:

1. Laki velvoittaa latauspistevalmiuteen korjaustöiden yhteydessä

Sähköautojen latausasemien perustamista hoputetaan Suomessa nyt myös lakisääteisesti. Lain mukaiset velvoitteet koskevat taloyhtiöitä, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Kyse on latauspistevalmiudesta, sillä velvoitetta varsinaisen latauspisteen asentamiseen ei ole, vaan siitä päättää taloyhtiö.  Taloyhtiöiden pitää jatkossa asentaa suuren korjauksen yhteydessä latauspistevalmius jokaiselle parkkipaikalle, kun remontti ulottuu myös pysäköintialueelle tai sen sähköjärjestelmiin. Tällaisia suuria korjauksia ovat lain mukaan esimerkiksi hankkeet, joihin kuuluu julkisivun remontointi, ikkunoiden uusiminen sekä yhden tai useamman teknisen järjestelmän korjaus.

2. Monta tapaa toteuttaa – turvallisuus muistettava

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspiste voidaan toteuttaa taloyhtiöön monella eri tavalla. Kaikkein yksinkertaisin ja kustannuksiltaan edullisin tapa on muuntaa osa olemassa olevista autojen lämmitystolpista myös latauskäyttöön soveltuviksi tolpiksi. Auton moottorin lämmittämiseen tarkoitettuja pistoketolppia ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu sähköautojen lataamiseen, joten muutostöitä tarvitaan. Uusissa älytolpissa olevien energiamittareiden avulla latauksen kustannukset voidaan kohdentaa oikein ja lataus on muutenkin turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Jos taloyhtiössä ilmene  suurempaa ja jatkuvampaa tarvetta sähköautojen lataamiseen, on paras vaihtoehto perustaa latausasema. Asemia on saatavilla eri tehoisia ja erilaisille automäärille ja asiantuntijalta saa näkemystä valinnan tueksi. Olipa taloyhtiön lataustapavalinta minkälainen tahansa, on sen toteuttamisen ja itse latauksen tärkeimpänä lähtökohtana oltava aina turvallisuus. Myös Turvallisuus -ja kemikaalivirasto Tukes on ohjeistanut kiinnittämään asiaan huomiota.

3. Tarvekartoitus, suunnittelu, toteutus

Käytännössä latauspiste- tai -asemahanke lähtee taloyhtiössä liikkeelle tarvekartoituksesta: hallituksen ja asukkaiden on hyvä miettiä, minkälainen tarve omassa taloyhtiössä on sähköajoneuvojen lataukselle nyt ja esimerkiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tarvekartoituksen jälkeen tulee selvittää asiantuntijan avustuksella muun muassa kiinteistön sähköverkon huipputeho, joka sanelee tietyt suuntaviivat projektin etenemiselle. Uudemmissa kiinteistöissä on usein paremmat valmiudet latausaseman tai latauspisteiden asentamista ajatellen, mutta latausmahdollisuus saadaan järjestettyä kaikkiin kiinteistöihin.

Kun latausaseman perustamista suunnitellaan, nousee keskusteluihin nopeasti myös kustannusten jakautuminen. Tämän tyyppisten hankkeiden kustannukset jaetaan taloyhtiöissä tavallisesti kaikkien osakkaiden kesken, koska taloyhtiö yleensä omistaa myös autopaikat. Yhtiöjärjestys kuitenkin määrittelee asian, eli sen mukaan edetään. Fiksusti toteutettu sähköautojen latausmahdollisuus on tulevaisuudessa varmasti vetovoimatekijä myös uusia asukkaita ajatellen.

Kun taloyhtiössäsi miteitään latauspisteiden valmiutta, me autamme mielellämme ja teemme tarjouksen erilaisista asennusvaihtoehdoista. Ota yhteyttä!

4. ARA tukee taloyhtiöiden latausasemainvestointeja

Latausasemahankkeiden budjetointia pohdittaessa kannattaa pitää mielessä Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARAn myöntämät avustukset. Niiden tarkoituksena on edistää sähköautojen kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.

Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt kuten taloyhtiöt tai vuokrataloyhteisöt tai niiden omistamat pysäköintiyhtiöt. Avustusta voi hakea verkossa ja sitä voi saada myös latauslaitteiden hankintaan. Edellytyksenä ARA:n avustuksen saamiselle on, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle.

Kun tarvitset apua sähköautojen latauspisteiden kanssa, ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä sopiva ratkaisu juuri sinun taloyhtiöösi.

Varaudu mahdolliseen sähkökatkoon hyvissä ajoin

Kotikatu sähkökatkoon varautuminen

Mahdollisten pitkien pakkasjaksojen odotetaan pistävän koko Suomen energiahuollon kantokyvyn koetukselle. Saattaa olla, että kovimpien kulutushuippujen (aamulla klo 7–10 ja illalla klo 16–20) aikana on tiedossa myös hetkellisiä sähkökatkoja eri puolilla maata. Poikkeustilanteeseen on hyvä varautua kodeissa etukäteen.


Sähkökatkot vaikuttavat asumiseen ja meidän kaikkien arkeen monella tavalla, mutta onneksi niiden on luvattu olevan vain alueellisia ja lyhytaikaisia ja mahdollisuuksien mukaan niistä tiedotetaan etukäteen. Odottamattomien sähkökatkojen mahdollisuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä jo nyt ja varautua niihin omalta osaltaan mahdollisimman hyvin. Huomioi sähkökatkoon varautumisessa ja katkon aikana ainakin nämä:

Pidä taskulamppu käsillä

Huolehdi, että taloudestasi löytyy taskulamppu tai muutama sekä niihin sopivat paristot. Laita taskulamppu sellaiseen paikkaan, josta löydät sen helposti myös pimeässä. Moni modernimpi taskulamppu toimii ladattavalla akulla. Varmistu siis säännöllisesti, että taskulampun akku on ladattuna. Jos omistat erillisen pienelektroniikan varavirtalähteen, pidä myös sen varaustasosta huolta säännöllisesti.

Perusta tai päivitä ruokahuollon kotivara

Hyvä yleissääntö on, että ruokatarpeita on huushollissa varattuna noin 3 vuorokauden tarpeisiin. Rakenna kotivara ruoka-aineksista, joita taloudessasi käytetään muutenkin ja pidä pääpaino ruuissa, jotka säilyvät huoneenlämmössä. Sähkökatkon sattuessa jääkaappi ja pakastin lämpenevät ja jotkin ruoka-aineet pilaantuvat yllättävän nopeasti. Käytä helpoimmin pilaantuvat järjestyksessä ensimmäisenä.  Älä avaa turhaan jääkaappia tai pakastinta, jotta viileys säilyy niissä mahdollisimman pitkään.

Muista radio ja siihen paristot

Pidä huolta, että taloudessasi on paristokäyttöinen radio ja siihen paristot. Sähkökatkojen aikana radio toimii mm. viranomaisten tiedotuskanavana.

Varaudu asuintilojen viilenemiseen

Etenkin jos koti on yksinomaan suoran sähkölämmityksen varassa, saattavat asuintilat viilentyä sähkökatkon aikana yllättävänkin nopeasti. Makuupussit, huovat ja täkit kuten myös villakerrastot ja muut pakkaskelin vaatetukset tulevat näissä tilanteissa tarpeeseen. Lisäksi sähkökatkon aikana kannattaa viettää aikaa yhdessä tilassa isommalla porukalla ja taklata näin huonelämpötilan viilenemistä. Sulje väliovet tiloista, joissa ei oleskella.

Älä käytä hissiä

Jos tiedät, että sähkökatkon mahdollisuus on lähiaikoina ilmeinen, älä käytä hissiä, vaan valitse suosiolla portaat. Sähkökatko saattaa pysäyttää myös kiinteistön hissin.

Käytä kännykkää fiksusti

Älä tuhlaile sähkökatkon aikana puhelimen akkua turhaan nettiselailuun. Huomaa, että myös matkapuhelinverkot ovat sähkökatkon aikana riskialttiita häiriöille: älä kuormita niitä suoratoistopalveluilla, vaan säästä verkon kapasiteettia esim. hätäpuheluille. Älä soita hätänumeroon kysyäksesi esimerkiksi sähkökatkon kestosta. Turhat puhelut voivat tukkia hätänumeron. Silloin kiireellistä apua tarvitsevat eivät saa yhteyttä hätäkeskukseen. Myös meillä kiinteistöhuollossa on sähkökatkon aikaan kädet täynnä poikkeustilanteen töitä, joten olethan yhteydessä meihin vain juuri siihen hetkeen liittyvissä välttämättömissä asoissa. Kiireettömät asiat ehdimme selvittämään yhdessä myöhemminkin.

Älä käytä vettä sähkökatkon aikana

Veden käyttöä tulee välttää, sitä kannattaa käyttää ainoastaan välttämättömissä tilanteissa. (hanat ja vessanpönttö). Vessan vetämistä, suihkussa käyntiä, kylpyä sekä astian- ja pyykinpesua käyttöä on syytä välttää sähkökatkon aikaan. Vettä ei tulisi laskea viemäriin, vaan sen voit valuttaa hanan alla olevaan ämpäriin. 

Varaudu poikkeustilanteeseen hankkimalla kannellinen astia veden noutoa varten jakelupisteiltä sekä pullovettä. WC-istuimeen voit viritellä esimerkiksi muovikassin ja käyttää pussissa kuivikkeena reilusti vessa- tai sanomalehtipaperia. Tarpeiden jälkeen muovipussin voi viedä jätekatoksen sekajäteastiaan.  

Huomioi myös, että sähkökatko itsessään saattaa rikkoa putkistoja, jolloin sähkökatkon jälkeenkin tulee noudattaa erityistä varovaisuutta vedenkäytön osalta. Hanasta saattaa myös tulla sähkökatkon jälkeen tulikuumaa vettä, joten erityistä varovaisuutta tulee noudattaa poikkeustilanteen jälkeenkin.  

Sammuta sähkölaitteet

Huolehdi, että sammutat mahdollisesti päällä olleet sähkölaitteet, liedet, uunit ja esimerkiksi sauna, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa.

Pidä mielessä sähkölukkojen häiriöt

Kiinteistön ovissa ja porteissa olevat sähkötoimiset lukitukset ovat katkon aikana alttiita häiriöille. Ne saattavat jäädä omin päin pidemmäksi aikaa auki tai kiinni ja aiheuttaa siten turvallisuusriskejä tai kylmän ulkoilman pääsyä sisätiloihin. Keskustelkaa taloyhtiössä yhdessä, miten vikatilanteissa toimitaan.

Hädässä ystävä tunnetaan, ja sähkökatkon sattuessa naapuriapu!

Jos naapurissasi asuu seniori tai joku muu apua mahdollisesti tarvitseva, pidä huolta että hänelläkin on katkon aikana kaikki hyvin. Sähköttömyys saattaa aiheuttaa yllättävän isoja hankaluuksia arjen välttämättömiin perustoimintoihin mm. liikkumiseen, ruokailuun ja lämpimänä pysymiseen liittyen. Sopikaa taloyhtiössä naapureiden kesken, miten apu saadaan löytämään perille poikkeustilan aikana.